VM:n kansliapäällikkö: Jää nähtäväksi, miten tuntuva hallituksen veropaketista tulee
Tämän vuoden kasvuennustetta täytyy hiukan laskea, mutta ei merkittävästi. Näin sanoo valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen STT:lle.
Riskeistä huolimatta varsin positiivinen VM:n ennuste on hallituksen pohjana, kun se linjaa loppukauden taloudenpitoa puoliväliriihessä.
VM ennusti joulukuussa, että talous kasvaisi tänä vuonna 1,6 prosenttia. Nyt sitä hivutetaan siis hieman alemmas Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullivenkoilun ja siitä seuranneen epävarmuuden takia.
Majasen mukaan VM lähtee kasvuennusteessaan siitä perusurasta, että kauppasota ei eskaloidu tai jos eskaloituu, se on hyvin lyhyt.
– Luotamme siihen, että syntyy neuvotteluratkaisu.
VM:n ajatuksena on kuitenkin julkistaa myös toinen skenaario, jossa on oletettu, että pidempiaikaisempi kauppasota syttyy sittenkin.
– Silloin epävarmuudet ja korkeat tullit aiheuttavat sen, että tämän ja ensi vuoden kasvuennustetta jouduttaisiin ottamaan reippaasti alaspäin. Karkeasti arvioiden jopa 1,5 prosenttiyksikköä. Silloin Suomelle kävisi niin, että olisimme suunnilleen nollakasvussa.
Hallituksen kauden puolivälin kehysriihi on heti pääsiäisen jälkeen.
Kansliapäällikön mukaan jää nähtäväksi, miten tuntuva puoliväliriihessä sovittavasta veropaketista tulee. Se on kiinni siitä, mikä on liikkumavaran puitteissa toteutettavissa. Realistinen haarukka on satojen miljoonien eurojen liikkumavara.
– Jos halutaan keventää verotusta eli käyttää varoja johonkin toimenpiteeseen, täytyy pystyä tekemään vastaavia säästöjä tai veronkorotuksia jostain toisaalta.
Majanen arvioi, että hallituksen jo päättämien yhdeksän miljardin euron sopeutusten päälle ei ole ihan helppo löytää uusia kohteita ainakaan merkittävää määrää.
Sinänsä hänen mielestään on oikein tehdä toimia, jotka muuttavat Suomen asenneilmastoa ja luovat tulevaisuuden näkymää työn tekemiselle ja investoinneille. Se täytyy kuitenkin tehdä julkisen talouden kantokyvyn rajoissa.
Majanen ei lähde spekuloimaan mahdollisia leikkausten tai veronkiristysten kohteita.
VM on esimerkiksi pitkään kannattanut listaamattomien yritysten osinkoveron kiristämistä. Se voisi tuoda jopa puolisen miljardia euroa lisää verotuottoja. Ehdotus on kuitenkin hallitusohjelmassa torpattu.
– Se olisi iso toimi, mutta olettaisin, ettei se ole ensimmäinen asia, joka valitaan, kun täytyy sitä liikkumavaraa luoda. En kuitenkaan spekuloi, mitkä ehdotukset lopulta menestyvät ja mitkä eivät.
Valtiovarainministeriön suosituslistan kärjessä puoliväliriiheen ovat korkeimpien marginaaliverojen keventäminen ja yhteisöveron alentaminen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vahvisti Helsingin Sanomissa, että näitä hallitus on myös toteuttamassa tai ainakin pohtimassa. Tosin palkkaveron alennuksia tulisi ilmeisesti muillekin, ei vain ylemmille tuloluokille.
Taloustieteen perusteella veroa kannattaisi Majasen mukaan alentaa enemmän korkeimmissa tuloluokissa. Hän myöntää, että se voi olla poliittisesti hankalaa, mutta toisaalta ”tämä hallitus on jo aiemmin tehnyt pieni- ja keskituloisille veronkevennyksen”.
– Korkeimpien marginaaliveroasteiden alentaminen on kustannustehokkain toimi. Kirjallisuuden mukaan se saattaa jopa maksaa itsensä takaisin.
Yhteisöveron alentaminen puolestaan on talouden uudistamisen näkökulmasta merkittävä toimenpide, Majanen sanoo. Se on selkeä ja kannustaa investoimaan.
– Kysymys on, kuinka paljon sitä on varaa alentaa. Yhteisöveron alentaminen on aika kallista.
EK:n havittelema viiden prosentin alennus esimerkiksi maksaisi staattisesti yli kaksi miljardia euroa.
Suomen yhteisöverokanta 20 prosenttia on lisäksi varsin matala jo nyt Euroopan mittakaavassa.
– Se on jo aika kilpailukykyinen, mutta jos se olisi vielä matalampi, se varmasti saisi aikaan merkittävän positiivisen kasvusysäyksen, joka kestäisi jonkin aikaa.
Majasen mukaan hallituksen on yhä mahdollista saavuttaa yhdeksän miljardin euron sopeutustavoite kautensa aikana. Siitä huolimatta, että esimerkiksi työllisyystavoitteelle laskettiin aika iso paino, kaksi miljardia euroa, ja tällä hetkellä työllisyys on heikoissa kantimissa.
– On mahdollisuuksien rajoissa, että työllisyyden osuus saadaan kasaan, mutta siihen sisältyy riskejä. Pitkittynyt heikko suhdannetilanne on estänyt sen, että työllisyystoimien vaikutus olisi näkynyt läheskään kokonaisuudessaan.
Majanen uskoo siihen, että hallituksen toimet alkavat pikkuhiljaa näkyä. Esimerkiksi luvitusuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Silloin Suomessa pitäisi olla Euroopan sujuvin luvitus yrityksille ja teollisuudelle.
– Työllisyystoimet ovat tuoneet paljon ihmisiä työmarkkinoille, nyt pitäisi löytyä niitä yrityksiä, jotka työllistävät, jotta työllisyysaste saataisiin nousuun.
Toinen epävarma palanen yhdeksän miljardin euron kokonaisuudessa on ollut hyvinvointialueiden omat tehostamistoimet. Viime vuoden alijäämä pieneni lopulta huomattavasti siitä, mitä alueet olivat ennakoineet.
– Tämä antaisi viitteitä siihen, että myös hyvinvointialueiden omien toimien toteutuminen on ihan mahdollisuuksien rajoissa.
Toimien osuudeksi on laskettu lähes miljardi euroa.
Toteutumattomien säästöjen osalta näkymä on Majasen mukaan, että yhdeksän miljardia saadaan pidettyä kasassa. Kyse on pienistä rahoista.
– Tämä liittyy siihen, että menot saadaan pidettyä kehyskaton alapuolella. Puhutaan käytännössä joistakin kymmenistä miljoonista, jotta saadaan kaikki katettua tällä hetkellä. Se ei ole mikään merkittävä erä.