Tutkija: Viljanvientisopimuksesta irtautuminen on Venäjän yritys painostaa ulkovaltoja – uhkaa köyhimpien maiden ruokaturvaa
Venäjän päätös vetäytyä viljanviennin Mustallamerellä mahdollistavasta viljanvientisopimuksesta on maalle muun muassa keino painostaa länttä. Näin arvioi sähköpostitse STT:lle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Lassilan mukaan tällaisten välillisten keinojen käyttö Ukrainan tukemisen vaikeuttamiseksi on helppo keino eskaloida tilannetta, jolla sodan oikeutusta voi helpommin myydä myös kotiyleisölle.
Venäjä väitti, että syynä viljankuljetuksien päättämiseen ovat Ukrainan Krimille tekemät iskut.
– Kansainvälisesti Venäjän presidentti Vladimir Putin taas tavoittelee tällä sitä samaa kuin aiemmin, eli lännen painostamista Ukrainan auttamisen lopettamiseksi kriisiyttämällä globaalia ruokahuoltoa. Tätä kautta yritetään löytää ymmärtäjiä myös lännen ulkopuolelta – erityisesti viljakuljetuksista riippuvaisissa maissa – Venäjän toimien hyväksymiselle ja vaatimuksille sodan lopettamisesta Kremlin ehtojen suuntaisesti.
Venäjän ilmoituksesta huolimatta Ukrainasta lähti maanantaina ainakin 12 viljalastissa olevaa laivaa, kertoi Ukrainan infrastruktuuriministeri Oleksandr Kubrakov Twitterissä.
Sopimus viljakuljetuksien turvaamisesta neuvoteltiin kesällä Turkin johtamissa neuvotteluissa Ukrainan ja Venäjän välille. Viikonloppuna Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä sopimuksesta ja väitti syynä olevan Ukrainan Krimille tekemät iskut. Venäjä ilmoitti maanantaina, että viljanvientisopimuksen jatkaminen ilman sitä ”on vaarallista”.
Vehnän hinta oli maanantaina nousussa Venäjän viikonlopun ilmoituksen jälkeen. Vehnän joulukuun futuuri nousi Euronext-viljapörssissä 351 euroon tonnilta eli neljä prosenttia pörssin auettua maanantaina.
Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo STT:lle, että kesällä neuvoteltu sopimus viljankuljetuksien turvaamiseksi vaikutti merkittävästi viljan markkinahinnan alenemiseen.
– Arviona on, että Ukrainalla oli ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua varastossa jopa 20 miljoonaa tonnia viljaa, joka oli tarkoitus viedä ulos. YK:n arvion mukaan jopa 8–9 miljoonaa tonnia on saatu vietyä ulos tämän sopimuksen ansiosta, eli vaikutus on ollut merkittävä. Se on varmasti vaikuttanut siihen, että maailmalla viljan hinnat ovat tulleet alaspäin, hän sanoo.
YK:n tilastojen mukaan viljan hinnat tulivat sopimuksen myötä alas kevään huippulukemista jopa 15 prosenttia, Niemi sanoo. Hintaan on vaikuttanut myös se, että tänä vuonna maailmalla on saatu suhteellisen normaali viljasato.
Viljankuljetuksien jatkuminen rauhoittaisi maailmanmarkkinoita merkittävästi ja pitäisi viljan hinnat alhaisina, Niemi sanoo.
Jos kuljetukset keskeytyvät jälleen, kärsijöinä ovat maailman köyhimmät valtiot. Esimerkiksi vuosien sisällissodasta kärsivälle Jemenille ja itäisen Afrikan maille Ukrainan vilja on ollut elintärkeää.
– Sen lisäksi, että itse kuljetukset ovat vaarantuneet Mustanmeren taisteluiden vuoksi, Ukrainan viljavarastot ovat kärsineet sodan aikana vaurioita, Niemi sanoo.
– Lisäksi on todettu, että Venäjä on varastanut viljaa ja saattanut myydä sitä maailmanmarkkinoille omanaan.