Viimeinen vaalikeskustelu lipesi päälle huuteluksi – Sipilä ja Orpo höykyttivät Rinnettä demarien talouslinjauksista
Vaalien vihoviimeinen tv-keskustelu Ylellä jäi pitkälti kiistelyksi vasemmiston ja menneen vaalikauden päähallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen välillä.
Kovimmat yhteenotot käytiin SDP:n Antti Rinteen ja nykyisen toimitusministeristön johtokaksikon Petteri Orpon (kok.) ja Juha Sipilän (kesk.) välillä talous- ja työllisyyspolitiikasta ja verolinjauksista.
– Yrittäjien ja yritysten veronkiristys on myrkkyä työllisyydelle ja investoinneille Suomessa, Sipilä varoitti Rinnettä.
Sipilä sanoi myös tutkineensa Rinteen lähdeveroesityksen. Sipilän mukaan malli johtaisi joko eläkemaksujen kiristykseen tai eläkkeiden leikkaamiseen.
– Meidän asiantuntijat on ihan eri mieltä, Rinne puolustautui.
Orpo arveli jo keskustelun aluksi, että SDP:llä ja kokoomuksella olisi kova työ jo verolinjaustensa yhteensovittamisessa.
– Minusta tämän viikon iso juttu on se, että on selvinnyt että näissä demarien vaalilupauksissa, 1– 3 miljardia, on kolme koria: ilmeisesti ensimmäinen kori joka ehkä toteutetaan, toinen joka aiotaan toteuttaa ja ilmeisesti kolmas on kori ö, Orpo sivalsi.
Vaalien läheisyys näkyi tentissä jo yleisenä kärsimättömyytenä. Varsinkin Rinne saattoi karkottaa puolueeltaan lisää äänestäjiä sotkemalla keskustelua jatkuvasti päällepuhumisella ja ylireagoinnilla lähes aiheeseen kuin aiheeseen.
Samaan syyllistyivät toistuvasti myös pienempien puolueiden edustajat, varsinkin RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah.
Orpo ja Sipilä pitivät pitkin keskustelua muutenkin tiukasti yhtä vasemmistoa vastaan, eivätkä haastaneet toisiaan käytännössä lainkaan. Perhevapaiden uudistamisessa yhteistä kemiaa löytyi puolestaan Orpon ja Rinteen välillä.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei puolestaan peitellyt kyllästyneisyyttään kumppaneihin ja keskustelun kulkuun ja vastaili kysymyksiin tutuksi tulleeseen närkästyneeseen tyyliinsä.
Rinne joutui keskustelussa jälleen selittelemään lausuntoaan Suomen Nato-kelpoisuudesta. Sipilä huomautti Rinteelle, että vastaavissa lausunnoissa tulee olla tarkka etenkin, jos niitä lausuisi pääministerinä.
– Aikamoinen kohahdus olisi maailmalla tullut, jos toteat itse, että Suomi ei ehkä kelpaakaan. Silloin me pienennämme itse liikkumavaraa, Sipilä sanoi.
Myös Orpo näki Rinteen kyseenalaistaneen Suomen kyvykkyyden päästä Natoon ja heikentäneen jo Suomen uskottavuutta asiassa.
Myös Britannian saama puolen vuoden lisäaika brexit-neuvotteluille nousi keskustelussa esiin.
Sipilä piti lisäaikaa tarpeellisena, mutta arveli Britannian pyrkivän eroon EU:sta jo toukokuussa eli ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Suomen kaudelle jäävät kuitenkin neuvottelut EU:n ja Britannian uudesta suhteesta.
Sipilä piti Britannian lähtöä Suomen kannalta valitettavana, koska Britannia on ollut tärkeä kumppani Suomelle erityisesti kaupassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Uusi tilanne edellyttää Suomelta näissä kysymyksissä isompaa roolia.
Keskustelussa yritettiin selvittää myös muiden puolueiden suhtautumista hallituskumppanuuteen perussuomalaisten kanssa. Jyrkintä linjaa asiaan vetivät odotetusti vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Pekka Haavisto.