Asiantuntija: Venäjän väitteet Ukrainan suuren vastahyökkäyksen torjumisesta eivät pidä paikkaansa
Venäjä ei ole torjunut Ukrainan pitkään odotettua vastahyökkäystä, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö STT:lle.
Venäjän puolustusministeriö väitti sunnuntaina Ukrainan aloittaneen laajan hyökkäyksen. Maanantaina Venäjä puolestaan väitti torjuneensa Ukrainan vastahyökkäyksen Donetskissa Itä-Ukrainassa.
Käihkön mukaan kyse ei ollut Ukrainan vastahyökkäyksestä, ainakaan siinä mielessä kuin Venäjä on antanut ymmärtää. Käihkön mukaan Venäjän väitteet surmatuista ukrainalaissotilaista ja tuhotusta kalustosta viittaavat verrattain pieneen sotilasyksikköön.
– Ei se mikään suurhyökkäys ollut, Käihkö tiivistää.
Käihkön mukaan Ukrainassa tapahtuu kuitenkin selvästi jotakin. Hänen mukaansa tulevina päivinä tullaan todennäköisesti saamaan visuaalisia todisteita eri rintamien tapahtumista.
– Venäjä viestii, että he ovat pysäyttäneet tämän suuren hyökkäyksen (Donetskissa) ja ukrainalaiset sanovat etenevänsä Bahmutin suunnalla, Käihkö sanoo.
Ukraina ei ole toistaiseksi kommentoinut Venäjän väitteitä, eikä niitä ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.
Käihkön mukaan Ukrainan vastahyökkäys ei välttämättä tule näyttämään siltä kuin moni on voinut kuvitella.
– Vastahyökkäys ei välttämättä ole yksi iso hyökkäys. Sen sijaan voi tulla monia operaatioita, jotka pidemmän ajan myötä saavat jotain aikaan tai sitten eivät saa, hän kertoo.
Tutkija myös odottaa viestinnällistä viivettä ennen kuin Ukrainan mahdollisista saavutuksista vastahyökkäyksessä aletaan raportoida.
– Saavutuksia halutaan jossain vaiheessa alleviivata, mutta ei välttämättä heti, koska siten annetaan tietoa myös vastustajille ja luodaan odotuksia, Käihkö kertoo.
Käihkön mukaan Ukrainan kannattaa nyt testata Venäjän puolustuksia, etsiä heikkoja kohtia ja pyrkiä hämäämään Venäjän joukkoja tulevan hyökkäyksen sijainnista.
Käihkö ei sulje täysin pois mahdollisuutta, etteivätkö Venäjän raportoimat tapahtumat Donetsissa olisi olleet osa Ukrainan vastahyökkäystä.
Tutkijan mukaan monet viime viikkojen tapahtumista voidaan nähdä osana vastahyökkäystä. Käihkö antaa esimerkeiksi muun muassa Venäjän maaperälle tehdyt hyökkäykset ja Ukrainan yritykset testata Venäjän puolustusta eri puolilla rintamalinjaa.
Käihkö on sitä mieltä, että Ukrainan vastahyökkäyksen täytyy joka tapauksessa alkaa pian. Aikaikkuna vastahyökkäykselle on nyt alkukesästä auennut sääolosuhteiden parannuttua. Syksyllä Ukrainan on jälleen vaikeampaa jatkaa hyökkäystä.
– Monet sotilasasiantuntijat on miettineet, että miksi se (vastahyökkäys) ei ole jo käynnissä. Sen kun olisi mahdollisesti voinut aloittaa jo aikaisemmin. Mutta siinä on varmasti hyvät syyt, miksi näin ei ole tapahtunut, Käihkö uskoo.
Venäjän puolustusasemat tekevät Ukrainan etenemisestä Käihkön mukaan vaikeaa. Lisähaasteensa tuovat Ukrainan omat miinoitukset.
– Tällä hetkellä ukrainalaiset käyvät yön pimeydessä purkamassa omia miinojaan, jotta pääsevät niistä läpi. Sen jälkeen edessä ovat vielä Venäjän miinoitukset ja muut puolustusasemat. Tämä on vaikea operaatio Ukrainalle, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan venäläisen palkkasotilasryhmä Wagnerin vastikään julkaisema video alleviivaa Venäjän asevoimien ongelmia, joista on julkisuudessa puhuttu jo pitkään.
– Siellä ei välttämättä vedetä ihan täysin samaa köyttä. Eihän se edistä Venäjän hyökkäyssotaa, vaan ennemminkin haittaa sitä, Käihkö sanoo.
Wagner-ryhmä ja Venäjän asevoimat taistelevat periaatteessa yhteistä vihollista Ukrainaa vastaan. Wagnerin julkaisemalla videolla ryhmän jäsenet kuitenkin kuulustelevat vangiksi ottamaansa venäläistä everstiluutnanttia.
Videolla Roman Venevitiniksi esittäytyvä Venäjän 72. prikaatin komentaja myöntää sotilaidensa hyökänneen Wagnerin palkkasotilaiden kimppuun. Syyksi toiminnalleen Venevitin kertoo henkilökohtaisen vihan Wagneria kohtaan sekä humalatilan.
Tunnustuksen vapaaehtoisuudesta ei ole varmuutta. Käihkön mukaan video korostaa joka tapauksessa sitä, että kaikki Venäjän puolella taistelevat toimijat eivät kuulu samaan komentoketjuun.
Käihkön mukaan Wagner-ryhmän lisäksi ainakin tshetsheenijoukoilla on sodassa myös omia tavoitteitaan, jotka eivät täysin ole linjassa Venäjän asevoimien tavoitteiden kanssa.
– Ukrainallehan on hyvä juttu, jos siellä toisella puolella on mahdollisimman paljon eripuraa, tutkija sanoo.