Venäjä on kursailematta uhkaillut ydinaseella, mutta kylmän sodan kauhut kestänyt ydintabu tuskin murtuu Ukrainassa, uskoo asiantuntija
Ukrainan hyökkäyksen aloittaessaan Venäjä osoitti, että se käyttää kursailematta ydinaseiden pelkoa poliittisena työkalunaan. ”Sotilaallisen erikoisoperaation” julistaneessa puheessaan presidentti Vladimir Putin varoitti muita maita ennennäkemättömistä seurauksista, jos ne yrittävät puuttua Venäjän toimintaan.
Pian hyökkäyksen alun jälkeen Putin määräsikin ydinasevoimansa korotettuun valmiuteen. Venäjän arvaamaton käytös ja terävä retoriikka ovat nostaneet ydinsodan uhkan ihmisten mieliin tavalla, jonka veroista ei ole nähty sitten kylmän sodan.
Erityisen huolestuttavana on pidetty Venäjän taktisten ydinaseiden arsenaalia. Siinä missä Yhdysvalloilla taktiseksi luokiteltuja ydinkärkiä on tiettävästi reilut 200, Venäjällä taktisia ydinkärkiä on yhä noin 1 000–2 000 kappaletta, kerrotaan Yhdysvaltain kongressille tehdyssä päivitetyssä raportissa maaliskuulta.
Ydinaseiden asiantuntijoiden parissa yleinen mielipide on, että taktisen ydinaseen käsite joutaisi romukuoppaan.
– Ydinaseet kokonaisuudessaan muodostavat aivan eri kategoriansa eikä keskustelua niistä pidä tehdä arkipäiväiseksi. Sellaiseksi keskustelu on nyt mennyt ja sinänsä järkevät ihmiset puhuvat ydinaseiden käyttökynnyksen ylittämisestä kuin se olisi jopa luonnollinen ja odotettavissa oleva asia, kertoo STT:lle sähköpostitse Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss.
Forssin mukaan ydinaseiden poikkeuksellisuuden mittana voidaan pitää sitä, ettei ydinaseita ole käytetty sotatoimissa yli 76 vuoteen.
– Ei sitä noin vain mennä tuon kynnyksen yli, koska silloin Pandoran lipas on avattu lopullisesti.
Samoilla linjoilla kertoo STT:lle olevansa ydinaseriisuntaan tähtäävän yhdysvaltalaisjärjestö Council for a Livable Worldin ydinasepolitiikan asiantuntija Geoffrey Wilson.
Hän pitää erittäin epätodennäköisenä, että Venäjä käyttäisi edes yksittäistä taktista ydinasetta Ukrainassa näytösluontoisesti johonkin vähäpätöiseen kohteeseen.
– Pelkästään heidän tavanomaiset sotilastoimensa ovat yhdistäneet suurimman osan maailmasta heitä vastaan ja panneet heidän taloutensa sekä yhteiskuntansa mullin mallin. Voitko kuvitella, millaisen vastareaktion ydinaseen käyttäminen Ukrainassa herättäisi ja millaiseen vastaiskun vaaraan se asettaisi heidät? Ja mitä siitä strategisesti hyödyttäisiin?
Maanpuolustuskorkeakoulun Forss ei usko siihen, että ydinaseiden käyttökynnys olisi Venäjän päättäjillä tosiasiassa laskenut, vaikka ydinasekorttia käytetäänkin retorisesti suurvalta-aseman puolustamiseksi.
– Ydinaseet ovat ydinaseita räjähdystehosta ja kantamista riippumatta, ja jokaista ydinaseen käyttöä voidaan pitää strategisen päätöksen tuloksena.
Yleisesti otaksutaan, että Venäjällä päätökseen ydinaseiskusta tarvitaan presidentin ohella myös puolustusministerin ja yleisesikunnan päällikön määräys. Mitään merkkejä ei ole havaittu siitä, että taktisia ydinkärkiä olisi siirretty varastoista asevoimien käyttöön.
– Sota Ukrainassa ja herättämä pelko ydinsodasta Euroopassa on muistutus siitä, kuinka tärkeää on, että nämä ”käyttökelpoisemmat” taktiset ydinaseet poistetaan pelilaudalta kokonaan. Ne ovat vaarallisia ja epävakauttavia aseita, joilla ei ole mitään paikkaa modernissa maailmassa. Ne pitäisi jättää historiankirjojen sivujen mielipuoliseksi alaviitteeksi, Geoffrey Wilson sanoo.