VATT ja Etla: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus korjattavissa yksinkertaisin keinoin
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT katsoo, että ongelmat listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa olisivat ratkaistavissa yksinkertaisin keinoin. VATTin mukaan ratkaisu voisi olla normaalituottoasteen alentaminen kahdeksasta prosentista ja osingon verollisen osan nostaminen 25 prosentista.
– Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan, sanoo VATTin johtava tutkija Seppo Kari tiedotteessa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esittää pohdittavaksi samoja kahdeksan ja 25 prosentin rajoja. Etlan mukaan järjestelmä ei kaipaa suurta remonttia, pienet korjaukset riittävät. Nykyinen malli kuitenkin vääristää yritysten päätöksiä, mistä seuraa hyvinvointitappioita.
– Ongelma ei siis ole järjestelmän rakenteessa. Järjestelmä saadaan kuntoon sen keskeisten parametrien sopivilla valinnoilla. Näiden parametrien tulisi myös seurata muun verotuksen muutoksia, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen tiedotteessa.
Suomen verotuksessa pääoma- ja ansiotulot verotetaan toisistaan erillään ja pääomatulojen verotus on pääsääntöisesti kevyempää kuin vastaavan kokoisten ansiotulojen. Järjestelmän haasteeksi on tunnistettu yrittäjävetoisten pienyritysten verotus. Se ei saisi heikentää yritysten mahdollisuuksia investoida ja kasvaa, mutta ei myöskään tarjota mahdollisuuksia verosuunnitteluun.
Listaamattomien osakeyhtiöiden osingot on jaettu kahteen osaan, joista toinen verotetaan pääomatulona ja toinen ansiotulona. Tulojen muuntamista ansiotulosta pääomatuloksi rajoitetaan nettovarallisuuteen kytketyllä pääomatulon ylärajalla. Pääomatulo-osuuden yläraja lasketaan kertomalla yhtiön nettovarallisuus kahdeksan prosentin laskennallisella tuottoasteella.
Listaamattomien yritysten osinkojen verotus on yksi Suomen poliittisen keskustelun kestoaiheista, joka nousee säännöllisin väliajoin kiistakysymykseksi. Vasemmiston puolelta nykymalli on monesti leimattu tavaksi keventää suurituloisten yrittäjien verotusta kohtuuttoman paljon. Nykyisen mallin puolustajat taas katsovat, että kriitikot eivät ymmärrä yrittämisen ehtoja ja riskejä.
– Järjestelmän rakenteen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on välttää listaamattomien yhtiöiden toiminnan tuottojen kaksinkertainen verottaminen. Huojennetulla osingolla on siis keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä, vaikka tätä onkin arvosteltu ehkä järjestelmää täysin ymmärtämättä, sanoo Etlan Ropponen.
VATTin Kari ja Etlan Ropponen ovat julkaisseet yhteisen tutkimuksensa tieteellisessä Nordic Tax Journal -aikakauslehdessä. Kahdeksan ja 25 prosentin rajojen muutoksia perustellaan sillä, että yleistä korkotasoa olennaisesti korkeampi tuottoaste kannustaa yrityksiä kasvattamaan nettovarallisuuttaan. Se voi ohjata yritysten investointeja kohteisiin, jotka eivät välttämättä ole kaikkein tuottavimpia.
Normaalituottoastetta pitäisi siksi alentaa ja sitoa yleiseen korkotasoon. Kun pääomatuloksi katsottavaa 25 prosentin osuutta laskettaisiin, voitaisiin nykyinen huojennetun osingon 150 000 euron yläraja poistaa.
– Hyvä verojärjestelmä on neutraali ja oikeudenmukainen. Tutkimuksemme osoittaa, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus saataisiin Suomessa toimimaan nykyistä paremmin siten, että se kannustaisi mahdollisimman suureen taloudelliseen tehokkuuteen ja estäisi verosuunnittelun, Kari toteaa.
Viime aikoina esillä on ollut verosuunnittelukeino, jota esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajat ovat hyödyntäneet. Siinä listaamattoman yrityksen nettovarallisuutta on kasvatettu keinotekoisesti yritysrakennejärjestelyillä. Kari ja Ropponen suosittelevat, että ilmiööön puututaan ripeästi korjaamalla nettovarallisuuden laskentasääntöjä.