Vantaan kaupungin työryhmä tahtoo, että ulkomailta saapuvilta vaadittaisiin koronatestitodistusta – terveystarkastusten jatkaminen "käytännössä mahdotonta" matkustajamäärien kasvaessa
Vantaan kaupungin työryhmä vaatii hallitukselta toimia, jotta ulkomailta tulevilta matkustajilta vaadittaisiin jatkossa koronatodistusta. Työryhmän mukaan matkustajalta pitäisi vaatia lähtömaasta annettua ja voimassa olevaa todistusta joko negatiivisesta koronatestistä, saadusta rokotteesta tai jo sairastetusta taudista.
Nykyinen menettely, jossa lähes kaikille maahan tuleville tehdään pakollinen terveystarkastus ja sen yhteydessä mahdollinen koronatesti, on työryhmän mukaan käytännössä mahdoton matkustajamäärien kasvaessa.
– Terveysviranomaisten resurssit eivät riitä. Voimassa oleva ohjeistus ja nykyiset käytännöt eivät käytännössä mahdollista matkustusliikenteen kasvua, raportissa kerrotaan.
Työryhmä huomauttaa, että valtaosa EU-maista vaatii ulkomailta matkustavilta todistusta koronatestistä. Poikkeuksia ovat Suomen ohella muun muassa Unkari ja Viro.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) järjestämän PCR-testauksen kapasiteetiksi kerrotaan nyt noin 10 000 testattavaa vuorokaudessa. Tämä on vain murto-osa Helsinki-Vantaan tavanomaisesta ulkomailta tulevien matkustajien liikenteestä.
Resurssit loppuisivat työryhmän mukaan auttamatta kesken jo silloin, jos ulkomaanmatkustajien määrä nousisi noin puoleen vuoden 2019 päivittäisestä tasosta eli noin 25 000 ulkomailta saapuvaan matkustajaan päivässä.
Myös satamissa tila ja resurssit loppuisivat työryhmän mukaan kesken heti matkustajamäärien lähtiessä kasvuun.
– Matkustajamäärien palautuessa normaaliksi on riski, että varustamot lopettavat negatiivisen testituloksen vaatimisen, ellei sitä erikseen määrätä, raportissa huomautetaan.
Raportissaan työryhmä julkaisi kolmivaiheisen toimenpidesuunnitelman, jolla matkustajamäärien kasvu voitaisiin mahdollistaa.
– Pyrimme luomaan mallin, joka olisi toteutettavissa käytännössä heti, kertoi ryhmän puheenjohtaja, Husin ylilääkäri Eero Hirvensalo etänä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Hirvensalon mukaan asiassa ”pitää tehdä nopeita päätöksiä ja linjauksia”. Nykymallia pitää kestämättömänä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
– Nyt käytössä oleva malli ei tule enää kysymykseen, siihen eivät resurssit kasvavilla matkustajamäärillä riitä, kertoi tiedotustilaisuudessa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Työryhmä esittää, että Suomeen saapuva matkustajaliikenne vapautettaisiin jo lähiviikkoina maahan saapumiseen liittyvistä terveysturvallisuustoimenpiteistä toistaiseksi, jos lento saapuu maasta, jossa ilmaantuvuusluku on THL:n arvion mukaan vähäinen.
Tällä hetkellä rajana pidetään noin 50:tä uutta tapausta sataatuhatta asukasta kohden kahden viime viikon ajalta.
Jos maakohtainen ilmaantuvuusluku on liian korkea, matkustajalta tulisi vaatia voimassa olevaa todistusta saadusta rokotteesta, sairastetusta covid-19-taudista tai negatiivisesta testituloksesta.
Todistusten tarkastuksen tekisi lähtömaassa liikenteenharjoittaja, kuten lentoyhtiö. THL suosittelee koronatodistusten tarkastamista liikenteenharjoittajille jo nyt, mutta käytännössä vain lentoyhtiö Finnair on noudattanut suositusta.
– Mikäli asia vaatii lainsäädännöllistä tarkistusta esimerkiksi ulkomaalaislaissa säädettyihin liikenteenharjoittajan velvollisuuksiin tai tartuntalain päivitystä, tulisi asia käynnistää välittömästi, raportissa kirjoitetaan.
Työryhmään kuului edustajia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus), Vantaan ja Helsingin kaupungeilta, Finavialta, Rajavartiolaitokselta, Finnairilta ja THL:ltä.
Sosiaali- ja terveysministeriö oli vielä raportin julkaisun alla haluton sitoutumaan muutoksiin rajaturvallisuuden käytännöissä. Ministeriöstä kerrottiin, ettei kukaan ehtinyt asian tiimoilta puhelinhaastatteluun tiistaihin mennessä, vaikka STT tiedusteli asiaa jo maanantaina.
STM:n turvallisuus- ja terveysosaston johtaja Jari Keinänen kommentoi STT:lle sähköpostitse, että ministeriössä selvitetään edelleen sitä, voitaisiinko matkustajilta vaatia jo lähtömaassa annettua todistusta negatiivisesta koronatestistä, sairastetusta taudista tai rokotteesta.
– Tämän mahdollisuutta selvitetään osana kokonaisuutta keinoista, joilla rajojen terveysturvallisuus voidaan toteuttaa tulevaisuudessa, mutta asian arviointi on ministeriössä kesken, Keinänen kirjoitti sähköpostitse.
Keinäsen mukaan säätelyn arviointi vaatii aikaa. Hän sanoo, että jo aiempi muiden ministeriöiden kanssa tehty valmistelu on osoittanut asiassa olevan ”säätämiseen liittyviä haasteita, joiden välttäminen on edellytys toteuttamiskelpoiselle lainsäädännölle”.
– Ennakkotestivaatimukseen ja myös muihin sen jälkeisiin toimenpiteisiin liittyvät toimenpiteet edellyttävät THL:n riskinarviointia. Riskiarviointi pyydetään, kun säätelyn perusteet ovat selvillä, Keinänen kirjoittaa.
STM:n mukaan ennakkotestivaatimukseen liittyvän säätelyn arviointi on käynnistetty yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Arvioinnin edetessä mukaan otetaan kaikki asianosaiset ministeriöt ja erityisesti oikeusministeriö.