Avuttomimpia ikäihmisiä jätetään Suomessa heitteille, ja tilanne vain pahenee, varoittaa professori
Vanhushoivan tilanteessa pahin kipukohta on se, että niin monet jäävät vaille tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa, kertoo alaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä.
– Eli jätetään puutteelliseen hoitoon tai suorastaan heitteille kaikkein sairaimmat, heikoimmat ja avuttomimmat ihmiset, joita mikään muu hoitomuoto ei voi auttaa. He tarvitsevat välttämättä toisen ihmisen saatavilla oloa ympäri vuorokauden, hän sanoo.
Jos sosiaali- ja terveyspalvelut jaottelisi hyödyllisiin, tarpeellisiin ja välttämättömiin, vanhan ja muistisairaan ihmisen ympärivuorokautinen hoito on ehdottomasti näistä jälkimmäistä, Jylhä korostaa.
Hän huomauttaa, ettei 3-vuotiasta lastakaan jätetä yksin kotiin niin, että häntä käydään katsomassa kahdesti päivässä.
– Ei pitäisi ikinä sanoa, että vanha ihminen on kuin lapsi, koska hän on ihminen, jolla on pitkä elämänkokemus. Mutta hänen kykynsä selviytyä yksin kotona on samaa tasoa.
Jylhän mielestä kotihoitoa ihannoivat ihmiset eivät välttämättä aina ymmärrä, millaista hoivaa muistisairas tarvitsee.
– Ei kotona oleminen voi olla ihanne, ellei ihminen edes tiedä olevansa kotonaan, vaan on täysin avuton ja itkee äitiään.
Säästöohjelmiin pakotetut hyvinvointialueet karsivat jo entuudestaan liian vähäisiä ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja.
Jylhä toteaa, että näitä paikkoja on vähennetty jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan, ”kaiken väristen hallitusten toimesta”.
Tarjonta oli siis tarvetta vastaamatonta jo silloin, kun hyvinvointialueet aloittivat vuonna 2023.
Pahempaa on kuitenkin luvassa.
– Hyvinvointialueet suunnittelevat vielä radikaalia vähentämistä. Tilanne pahenee erittäin jyrkästi – ja sehän pahenee joka vuosi, vaikka vähennyksiä ei enää tehtäisi, koska hoivan tarve kasvaa.
Jylhän mukaan tilanne tekee myös vanhusten kotihoidon mahdottomaksi. Kotihoidon vastuulle jätetään ihmisiä, joita ei voi kotona hoitaa.
– Työntekijöiden pitäisi jättää sitten yksin ihminen, joka ei viiden minuutin päästä tiedä, onko kukaan käynyt. Hän ei pääse vessaan, ei osaa käyttää puhelinta eikä ehkä tiedä, onko päivä vai yö, Jylhä kuvaa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus vastaa tänään tiistaina keskustan välikysymykseen vanhushoivan tilanteesta. Siihen osallistuu Liike Nyt.
Välikysymyksessä kysytään, aikooko hallitus perua sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkauksia, miten ikäihmisten hoiva turvataan ja miten palautetaan ihmisten luottamuksen palvelujen saantiin.
Vanhustutkija Marja Jylhä kertoo, että harvempi kuin joka neljäs iäkäs ihminen luottaa tällä hetkellä siihen, että saisi ympärivuorokautista hoitoa tarvitessaan.
Jylhä näkee selkeän tarpeen valtakunnalliselle ohjelmalle, jolla tähdätään ikäihmisten palveluiden parantamiseen.
– Kukaan ei varmaan ehdota, että laitettaisiin tarvittavat 1,5 miljardia euroa siihen heti. Mutta pitäisi olla ohjelma, jonka myötä puhutaan palveluiden parantamisesta.
– Tunnustettaisiin, että tässä on ongelma ja katsottaisiin, mitä sille tehdään. Siinä mielessä tämä keskustan välikysymys on oikein hyvä, Jylhä sanoo.
Suomi käyttää vanhushoivaan aivan dramaattisesti vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat.
Marja Jylhä
Omaishoidon lisäämistä tarjotaan usein ratkaisuksi vanhushoivan kiperään tilanteeseen. Tätä keskustelua Jylhä toppuuttelee välittömästi.
– Omaishoitajia ei tule olemaan niin paljon kuin päättäjät kuvittelevat.
– Hoivan tarve siirtyy korkeampaan ikään, jolloin oletetut puolisohoitajat ovat myös yhä vanhempia. Heidän lastensa puolestaan oletetaan olevan töissä entistä pidempään. Se ei ole yhteensovitettavissa 24-tuntisen hoitovastuun kanssa.
Jylhä hämmästelee kysymystä siitä, onko vanhusten riittävään hoivaan varaa. Hän näkee asian pikemminkin arvovalintana.
– Suomi käyttää vanhushoivaan aivan dramaattisesti vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat, kun summia suhteutetaan väestömäärään ja bruttokansantuotteeseen.
Jylhä huomauttaa kustannuksia syntyvän myös siitä, että ympärivuorokautisen hoidon puutteet ruuhkauttavat erikoissairaanhoitoa ja ensihoitoa. Jopa poliisit joutuvat etsimään muistisairaita vanhuksia.
– Ennen kaikkea tämä on tietysti epäinhimillistä.
Jylhä näkee, että nykyinen hallitus laittaa rahoja paljon turhempiinkin asoihin, kuten yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksiin.
– Niukkoja varoja kannattaisi käyttää sinne, missä niistä on hyötyä, hän sanoo.
Sekin pitäisi Jylhän mukaan muistaa, että hoivakriisin taustalla on onnellinen syy.
Suomalaiset elävät pitempään ja ikäihmiset ovat terveempiä kuin ennen. Mutta kun yhä useampi elää 85–100-vuotiaaksi, hoivaa tarvitsevien määrä kasvaa.
– Kuusikymppisistä vain kahdella prosentilla on muistisairaus, mutta 95-vuotiaista se on jo 45 prosentilla. Kun elinikä pitenee, viimeisinä elinvuosinaan yhä useampi tarvitsee hoivaa.