Vanhanen jatkaa liikenneveromallinsa markkinointia: Mökkitiellä köröttelystä ei maksua lainkaan, ostoskeskusreissun eritasoliittymässä sompailusta sitäkin enemmän

Liikenteen verotus

Liikenteen verotuksen muuttaminen paikannukseen perustuvaksi lisäisi alueellista tasa-arvoa myös kuntien ja kaupunkien sisällä, katsoo valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Vanhanen jatkaa kolumnissaan valtiovarainministeriön sivuilla viime viikonloppuna avaamaansa keskustelua liikenteen verotuksesta.

Vanhanen kirjoittaa kolumnissaan, että hänen mallissaan veroa ei määrättäisi kaavamaisesti saman suuruisena jokaiselta ajetulta kilometriltä, vaan sen taso määräytyisi tieverkon tieluokkien ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan.

– Yksityisen mökkitien kilometreistä ei veroa tulisi välttämättä lainkaan maksettavaksi, mutta ajometreistä verotettaisiin sitäkin enemmän ajaessani suuren ostoskeskuksen takia rakennettuun kalliiseen eritasoliittymään, Vanhanen havainnollistaa.

Malli lisäisi Vanhasen mukaan alueellista tasa-arvoa myös kunnissa ja kaupungeissa.

Kunnat saisivat jatkossakin valtion yleiskatteellista rahoitusta, joten valtiolla voisi olla tällä perusteella oikeus määrätä veroa myös niiden alueilla tapahtuvasta liikkumisesta. Kaduilla ajava maksaa nytkin polttoaineveroa.

– Verotus olisi siten tietyllä tavalla peilikuva nykyiselle polttoaineverolle, joka kylläkin on ikään kuin kilometrivero, mutta sen taso on käytännössä sitä kovempi, mitä huonokuntoisempi ajettu tie on.

Ammattiliikenne olisi Vanhasen mukaan omassa verokategoriassaan, sillä pitkien etäisyyksien maassa kumipyöräliikenteen korvaamiselle ei ole olemassa todellisia vaihtoehtoja.

Ammattiliikenne ja pitkien etäisyyksien maaseutualueet saisivat huomattavasti edullisempia kilometrejä, kun taas moottoriteiden ja hyvän katuverkon alueella kulkevilla maksu kilometriä kohtaan olisi vastaavasti korkeampi ja vastaisi paremmin myös yhteiskunnan panostuksia teiden ja katujen hoitoon.

Vanhasen mukaan tulevaisuuden liikenneverotuksen perusteena olisi siten todellinen liikkuminen, ei polttoainelitrat. Tämä edellyttäisi viranomaisen ylläpitämää paikannusjärjestelmää, jonka tekniikan ja lainsäädännön valmisteluun saattaa olla hyvä varata kokonaisen vuosikymmenen mittainen aika.

– Vastaavia järjestelmiä on käytössä pienemmässä mittakaavassa Singaporessa, Uudessa-Seelannissa ja USA:ssa Oregonin osavaltioissa. Valmistelun vaatima aikajänne istuisi hyvin siihen saumaan, jolloin on tarve muutoinkin etsiä fossiilisen polttoaineen veron sijalle jotain uutta.

Valtiovarainministeri muistuttaa myös liikenteen verojen ja maksujen merkityksestä valtiolle. Arvonlisävero mukaan lukien potti on noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa, kun valtion tulovero palkoista ja eläkkeistä jää noin kuuteen miljardiin. Polttoaineverotulojen väistämätön väheneminen pakottaa etsimään tuloja uudella tavalla.

Vanhanen myöntää pohdintansa herättää varmasti paljon keskustelua ja kritiikkiäkin.

– En yritä esittää, että mallini olisi tällaisenaan valmis toteutettavaksi, vaan se vaatisi toki lukemattomien yksityiskohtien ratkaisemista, mukaan lukien mahdollinen lupamenettely EU-sääntelyn vuoksi.