Valtonen: Merenkulun turvaaminen Hormuzinsalmessa ei ole Suomen ensimmäinen prioriteetti

Osallistuminen merenkulun turvaamiseen Hormuzinsalmessa ei ole Suomen ensimmäinen prioriteetti, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Valtonen muistuttaa, että Suomen on huolehdittava Suomen kannalta elintärkeän merenkulun sujuvuudesta Itämerellä, minkä lisäksi Suomella on huolehdittavaan yli 1 300 kilometrin maaraja Venäjän kanssa.

– Suurin osa meidän sotilaallisista kyvykkyyksistämme on siellä tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa, Valtonen sanoi saapuessaan EU:n ulkoministerikokoukseen Brysselissä.

– Me koordinoimme asiaa tarkasti yhdessä partnereidemme ja liittolaistemme kanssa, mutta tällä hetkellä se ei ole ensimmäinen prioriteettimme, Valtonen sanoi.

Ulkoministerit keskustelevat kokouksessaan osallistumisesta merenkulun turvaamiseen Hormuzinsalmessa. Se voisi tapahtua laajentamalla EU:n Aspides-sotilasoperaatiota.

Aspides on EU:n sotilasoperaatio Punaisellamerellä, Intian valtamerellä ja Persianlahdella. Operaation tavoitteena on vapaan merenkulun turvaaminen, ja se käynnistettiin suojaamaan kaupallista laivaliikennettä huthien hyökkäyksiltä Jemenin rannikolla.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut Nato-liittolaisiaan sekä muita maita auttamaan Hormuzinsalmen avaamisessa Lähi-idässä.

Kysyttäessä Naton mahdollisesta roolista Hormuzinsalmella Valtonen muistutti, että Nato on nimensä mukaisesti ensisijaisesti Pohjois-Atlantin alueen puolustusliitto ja sen suurin uhkaaja on Venäjä.

Valtosen mukaan Lähi-idän tapahtumat heijastuvat kuitenkin kaikkiin maihin esimerkiksi talouden välityksellä.

– Varmasti Nato ja yksittäiset jäsenmaat tarkastelevat erilaisia kyvykkyyksiä, joita voidaan mahdollisesti käyttää merenkulun vapauden turvaamiseen, mikä on tärkeää koko maailmalle, Valtonen sanoi.

Valtonen ei ottanut suoraan kantaa siihen, onko Suomi valmis kannattamaan Aspides-operaation mandaatin laajentamista kattamaan Hormuzinsalmen.

– Me katsomme tarkasti yhdessä partnereidemme ja liittolaistemme kanssa, pitäisikö tätä operaatiota laajentaa, Valtonen sanoi.

– Meillä on valitettavasti sota käynnissä myös Euroopassa, ja se on meidän ensimmäinen prioriteettimme, Valtonen jatkoi.

Lähes kaikki Valtoselle esitetyt kysymykset koskivat Lähi-itää ja Hormuzinsalmea, mutta hänen mukaansa ulkoministerikokouksen pääaihe on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Valtonen painotti, että Ukraina on suurin aktiivinen sotanäyttämö EU:n lähialueilla.

– Valitettavasti näyttää siltä, että Venäjän meille ja muulle vapaalle maailmalle aiheuttama uhka ei ole menossa mihinkään, Valtonen sanoi.

Valtosen mukaan Iranin sodassa kaikkien päätavoitteena pitäisi olla paluu neuvottelupöytään. Hän painotti, että Iran ei saa saada käyttöönsä ydinasetta ja sen on lopetettava hyökkäykset naapurimaihinsa ja kunnioitettava kansalaistensa perusoikeuksia.

Valtonen piti valitettavana, että hyökkäyssotaa käyvä Venäjä hyötyy massiivisesti Iranin sodasta muun muassa öljyn ja maakaasun hinnannousun myötä.

Hänen mukaansa Venäjä hyötyy myös siitä, että maailman poliittinen huomio kohdistuu nyt Lähi-itään Ukrainan sodan sijasta. Samalla Venäjä hyötyy siitä, että Ukrainan kipeästi tarvitsemia ilmapuolustusaseita tarvitaan nyt laajassa mitassa myös Lähi-idässä.

Valtonen patisti EU-maita tiukentamaan Venäjän vastaisia pakotteita muun muassa meripalveluiden kiellolla. Se kieltäisi EU:ssa toimivilta yrityksiltä kaikenlaisten venäläistä raakaöljyä kuljettavien tankkereiden palvelemisen.

–- Me näemme jo, että Venäjän talous on murenemassa, joten nyt olisi oikea aika tämän aggression lopettamiselle, Valtonen painotti.