Tutkija: Valtiovarainministeriö arvioi systemaattisesti leikkausten vaikutukset alakanttiin
Valtiovarainministeriön (VM) arvioiden ja ennusteiden luotettavuutta on kyseenalaistettu oppositiopuolueiden riveistä viime aikoina.
Myös STT:n haastattelema politiikan asiantuntija katsoo, että ministeriössä arvioidaan systemaattisesti alakanttiin menoleikkauksien taloudellisia negatiivisia vaikutuksia.
Toisaalta erilaisten toimenpiteiden positiivisia vaikutuksia arvioidaan tutkijan mukaan yläkanttiin.
– Talouden mallinnuksessa pelataan erilaisilla taustaoletuksilla ja vaihteluväleillä. Kun mallinnusta viedään poliittiseen päätöksentekoon, sieltä voi poimia mieleisimmät mallit ja numerot, kuvailee sosiaalipolitiikan professori Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta.
Sorsa on tutkinut valtiovarainministeriön ja kestävyysvajelaskelmien asemaa politiikan valmistelussa.
Ministeriötä kutsutaan usein valtion rahakirstun vartijaksi. Se muun muassa tuottaa talousennusteita, vastaa valtion talousarvion eli budjetin valmistelusta ja kuten muutkin ministeriöt tekee vaikutusarvioita lakimuutosten vaikutuksista päätöksenteon tueksi.
Päätöksillä on vaikutusta siihen, miten paljon Suomessa käytetään rahaa muun muassa terveydenhuoltoon ja koulutukseen ja miten toteutetaan tarvittavat valtion ja alue- ja paikallishallinnon menoleikkaukset, joita on taas ensi vaalikaudelle luvassa miljardien eurojen edestä.
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka pitää ongelmallisena ministeriön kaksoisroolia.
– Valtiovarainministeriöllä on kaksoisrooli, jossa se suosittelee sopeutustoimia ja arvioi niiden vaikutukset systemaattisesti yläkanttiin, Harakka totesi tiedotteessa alkukuusta.
Hänestä ministeriö on epäonnistunut tehtävässään, kun Suomi on ajautunut velan, alijäämän, nollakasvun, työttömyyden ja syrjäytymisen kurimukseen.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Otto Bruunin mukaan riippumattoman kansainvälisen tutkijaryhmän pitäisi arvioida VM:n tiedontuotanto.
– Makrotalouden tiedontuotanto ja ennusteet ovat viime aikoina systemaattisesti epäonnistuneet, hän sanoi tiedotteessa.
Professori Sorsan mielestä VM:n pitäisi arvioida mallien taustaoletuksia jatkuvasti tutkimuskirjallisuuden ja kansainvälisten organisaatioiden näkemysten valossa. Lisäksi malleja pitäisi suhteuttaa toteutuneeseen kehitykseen ja muuttaa niitä, jos vaikutusarviot menevät jatkuvasti pieleen.
– Kumpaakaan näistä ei tehdä lähimainkaan riittävästi.
Sorsan mukaan kyseessä on kuitenkin pitkän ajan kehityskulku eikä vain tällä hallituskaudella esiintynyt ongelma.
VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä ei tunnista, että ministeriössä arvioitaisiin systemaattisesti asioita pieleen.
– Sellaiset kommentit ovat kärjistyneitä, hän sanoo STT:lle.
Niemelä sanoo, että on hyvä erottaa toisistaan ennustetoiminta ja vaikutusten arviointi.
Hänen mukaansa kriitikoiden on myös hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi työllisyysvaikutusten arviointi perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja rekisteriaineistoon.
– Haluavatko kriitikot siis sanoa, että kotimainen ja kansainvälinen tutkimuskirjallisuus on väärässä ja rekisteriaineistot ovat pielessä?
Hän sanoo seisovansa budjettipäällikkönä ”ylpeästi” rakenteellisten työllisyystoimien vaikutusarvioiden takana.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoitteli työllisyystoimilla kahden miljardin sopeutusta julkiseen talouteen, mutta tämä ei tule toteutumaan vaalikauden aikana heikon taloussuhdanteen takia.
– Valtaosa realisoituu vasta paremmassa suhdanteessa, Niemelä sanoo.
Hallituksen tavoitteena on ollut sopeuttaa julkista taloutta kaiken kaikkiaan 10 miljardilla eurolla. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että päätösten vaikutus valtion alijäämään on kuitenkin todellisuudessa vain noin 3,5 miljardia euroa.
Niemelä myöntää, että ensi vuoden lopussa ei saavuteta alkuperäistä tavoitetta, erityisesti huonon taloussuhdanteen vuoksi.
– Tämän hetken arvion mukaan todellinen vaikutus on suuruusluokkana 5 miljardia 2027 vuoden lopussa.
VM:n talousennusteista vastaa kansantalousosasto, jonka osastopäällikkö Mikko Spolander myöntää, että parina viime vuonna ennusteissa on epäonnistuttu.
– Emme osanneet täysin ennakoida, miten kompleksinen ja iso shokki on näkynyt yksityisessä kulutuksessa ja erityisesti kotitalouksien luottamuksessa, hän sanoo STT:lle.
Hän viittaa shokilla iskuun, jonka koronapandemia, sota Euroopassa, energiakriisi sekä hintojen ja korkojen nousu aiheuttivat talouteen.
VM:n ennustemenetelmissä käytettävät mallit reagoivat hänen mukaansa huonommin täysin uusiin ja isoihin tapahtumiin kuin aiemmin nähtyihin ja maltillisempiin tapahtumiin.
Malleja ei kuitenkaan käytetä koskaan yksin. Niiden tuottamaa tietoa täydennetään asiantuntijoiden kokemukseen ja osaamiseen perustuvan harkinnan perusteella.
Uusissa ennusteissa otetaan huomioon tiedot, joita aiemmin ei ollut käytettävissä tai osattu ennakoida.
Toistaiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto ja talouspolitiikan arviointineuvosto ovat omissa arvioissaan antaneet puhtaat paperit VM:n ennustemenetelmistä ja prosesseista sekä ennusteiden osuvuudesta ja harhattomuudesta, Spolander sanoo.
