Selvitys: Valtion liikuntarahoitus ei ohjaudu juurikaan vähän liikkuvien aktivoimiseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntarahoitusta on tarjolla vain niukasti vähän liikkuvien aktivoimiseen, sanoo Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Esimerkiksi liikunnan koulutuskeskukset eivät enää toimi koko väestön liikunnan edistäjinä, sillä ne painottuvat yhä enemmän huippu-urheiluun ja valmennukseen.
Valtion liikuntatoimen määrärahat ovat vuosittain noin 150–180 miljoonaa euroa.
VTV selvitti tarkastuksessaan, miten hyvin valtion liikuntapolitiikan ohjausrakenteet ja rahoitusjärjestelmät ovat edistäneet liikuntapolitiikan tavoitteita.
Liikunnan rahoitusjärjestelmä on VTV:n mukaan moninainen ja pirstaleinen. Suurimpien määrärahojen kohdentamista ohjaavat liikuntalain tavoitteiden mukainen liikunnan kansalaistoiminta sekä harrastamisen ja huippu-urheilun edistäminen, mutta erillisiä määrärahojen kohdentamista ohjaavia strategisia painopisteitä ei ole asetettu.
Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustusten vaikuttavuutta ei ole arvioitu viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Lajiliittojen avustustarpeen harkinta perustuu järjestön kuluihin eikä huomioi riittävällä tavalla järjestöjen kokonaistaloudellista tilannetta. Osa liitoista on erittäin vakavaraisia, mutta avustustarpeen harkinnassa ei ole kriteereitä varallisuuden huomioimiseksi.
Valtion liikuntatoimen liikuntaolosuhteiden määrärahojen kohdentamista ovat ohjanneet myös elinkeino- ja kulttuuripoliittiset tavoitteet.
Merkittävä osa valtion määrärahoista on kohdistunut tietyille rakentamisen suurhankkeille, jotka eivät palvele tehokkaasti laajojen käyttäjäryhmien tarpeita. Näistä Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus on VTV:n mukaan omassa mittaluokassaan.