Vallankahvassa 30 vuotta – Lukašenkan uralle mahtuu kyseenalaisia vaalivoittoja, Venäjän vasallius ja kummallinen ilmapalloselkkaus
Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi. Syntyi monta uutta tai uusvanhaa valtiota. Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan tilalle syntyi itsenäinen Valko-Venäjän tasavalta.
Valkovenäjän kieli ja valkovenäläinen kulttuuri ovat pitkän historian tuotoksia, mutta historian suuressa kuvassa itsenäinen Valko-Venäjä on poikkeus.
Valkovenäläisenä pidetty Polatskin ruhtinaskunta syntyi jo 400-luvulla eli hurjat 1600 vuotta sitten. Itsenäinen vaihe päättyi 1100-luvulla, kun alue otettiin Kiovan ruhtinaiden alaisuuteen. 1240 isännäksi vaihtui Liettua. 1569 johtovaltioksi tuli Puola-Liettua. 1700-luvulla Valko-Venäjä tuli asteittain osaksi Venäjää.
Itsenäistä Valko-Venäjää edelsivät Venäjän vallankumouksen 1917 myötä Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Liettualais-valkovenäläinen sosialistinen neuvostotasavalta, Valko-Venäjän kansantasavalta ja toinen Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta.
Itsenäisen Valko-Venäjän ensimmäisenä presidenttinä toimi entinen kommunistijohtaja Stanislav Šuškevitš. Tämä syrjäytettiin korruptiosyytteiden takia.
Tekaistuiksi myöhemmin todistetut syytteet oli esittänyt sittemmin hyvin tunnetuksi hahmoksi noussut Aljaksandr Lukašenka.
Tänään keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Lukašenkaäänestettiin Valko-Venäjän presidentiksi. Vaalin toisella kierroksella häntä vastassa oli sosialistisen neuvostotasavallan aikainen pääministeri Vjatšaslau Kebitš, joka sai vain 14 prosenttia äänistä Lukašenkan 80 prosenttia vastaan.
Kilpakumppani Šuškevitš sai vain kymmenen prosenttia vuoden 1994 presidentinvaalien äänistä kesäkuussa järjestetyn ensimmäisen kierroksen aikana.
Presidenttinä Lukašenka aloitti 20. heinäkuuta.
Lukašenkan presidenttiys on tällä hetkellä osin kiistelty. Hänen vaalivoittoaan vuoden 2020 vaaleissa ei pidetä laillisena. Yhtä kaikki mies jatkaa Valko-Venäjän ruorissa ja hoitaa presidentin tehtäviä kuten jo vuosikymmenien ajan.
Lukašenka on sekä pidetty että erittäin vastustettu. Hän pyrkii opposition tukahduttamiseen ja esimerkiksi Svjatlana Tsih’anouskaja joutuu johtamaan oppositiotoimintaa maanpaosta. Tsih’anouskajan voi myös katsoa johtavan pakolaishallitusta.
Tsih’anouskaja kannattajineen pitää vuoden 2020 presidentinvaaleja vilpillisinä ja katsoo olevansa vaalien todellinen voittaja. Oppositio ei tunnusta Lukašenkaa lailliseksi presidentiksi.
Valko-Venäjä on Lukašenkan johdolla myös asemassa, jossa sen itsenäisyydestä voi kiistellä. Valko-Venäjä on monella tavalla ajautunut Venäjästä riippuvaiseksi ja sille alisteiseksi valtioksi, jopa vasallivaltioksi.
Lukašenkan hallinnon ajalle on mahtunut monenlaista selkkausta. Eräs sellainen oli kuumailmapallokisan tragedia vuonna 1995.
Vuoden 1995 Gordon Bennet Cup- kuumailmapallokilpailu järjestettiin syyskuussa ja osa reitistä kulki Valko-Venäjän ilmatilassa.
TOIMITTAJA Vasil Zdanyuk oli juuri istunut Valko-Venäjän ilmavoimien komentajan Valeri Kastenkan kanssa alas haastattelua varten. Kesken haastattelun Kastenka sai puhelun, jossa kerrottiin tuntemattoman objektin saapuneen maan ilmatilaan lähelle sotilasaluetta.
Myöhemmässä haastattelussa Zdanyuk on muistellut, kuinka pääsi seuraamaan tapahtumia ilmavoimien komentajan läheisyydessä. Sotilasjulkaisua toimittanutta Zdanyukia ei nähty tarpeelliseksi häätää Kastenkan läheisyydestä tositoimien takiakaan.
– Kastenka muisteli, kuinka yksi ilmapallo lensi Minskin (maan pääkaupunki) yli ja melkein aiheutti paniikin, vaikka vaaraa ei tosiasiassa ollutkaan. Ja hän sanoi minulle, että katso kuinka onnekas olet. Keskustelemme asiasta ja sitten ilmassa havaitaan epäilyttävä ilmapallo.
KASTENKA määräsi helikopterin ilmaan tarkastamaan, mistä on kyse. Hän piti yhteyttä helikopteriin ja Zdanyuk sai kuulla kaiken.
– Viisi minuuttia myöhemmin, kun helikopteri oli lentänyt pallon ympärillä, Kastenkalta kysyttiin, mitä nyt pitäisi tehdä. Kastenka vastasi, että ampukaa se alas. Ja minä istuin siinä haastattelua tekemässä, ja kaikki tuo tallentui nauhurille, Zdanyuk kertoi vuonna 2019.
Hän kertoi, että kuuli jopa helikopterin konekiväärin äänen radioyhteyden kautta.
– Näetkö, näin me toimimme. Näin me palvelemme isänmaata, Kastenka sanoi Zdanyukin mukaan tälle.
Zdanyuk arvioi Kastenkan olettaneen pallon olleen miehittämätön. Siinä matkustivat kuitenkin yhdysvaltalaiset Alan Fraenckel ja John Stuart-Jervis. Heidän ruumiinsa löydettiin metsästä Puolan rajan lähellä sijaitsevan Bjarozan kaupungin tienoilta.
VALKO-VENÄJÄ esitti tapahtuneen johdosta pahoittelunsa, mutta jätti asian kuitenkin siihen. Tämä ei tyydyttänyt Yhdysvaltoja, jonka kansalaisia oli tapauksen johdosta menehtynyt. Päin vastoin, Lukašenkan hallinto näytti tekevän tapahtuneesta pilkkaa, vaikka osoittikin virallisen anteeksipyynnön.
Täyttä varmuutta ei ole, saiko Valko-Venäjä palloon yhteyden radiolla. Valko-Venäjän hallinto puolustautui sillä, että ilmapallokisasta ei oltu annettu riittävän tarkkaa tietoa, eivätkä kuumailmapallot pyrkineet ilmoittamaan ilmailuviranomaisille radiolla kulustaan. Tiedonkulun voi kuitenkin katsoa tökkineen Valko-Venäjän ilmavalvonnassa.
Valko-Venäjä myös pakotti muita yhdysvaltalaisilmapalloilijoita laskeutumaan ja antoi näille sakot viisumien puuttumisesta.
– Tämä on farssi. Odotamme anteeksipyyntöä Valko-Venäjän hallitukselta ja saammekin sakot, Yhdysvaltojen ulkoministeriön Nicholas Burns sanoi.
– Koko Valko-Venäjän hallinnon pitäisi koota itsensä ja… alkaa ymmärtää, että tapa, jolla he käsittelevät tätä tapausta, ja miten he kohtelevat Yhdysvaltojen kansalaisia on täyttä pilkantekoa, Burns viestitti 16. syyskuuta.
Tilanteesta riippumatta ampumiselle ei Burnsin mielestä olisi ollut mitään perustetta.
– Tämän lisäksi hallitukselta vei yli 24 tuntia edes kertoa meille tapahtuneesta. Protestoimme vahvasti ja vaadimme Valko-Venäjän hallitukselta täysiä tutkimuksia.
Entisten neuvostotasavaltojen yhteistyöelin teki lopulta tutkimuksen tapahtuneesta. Apuna oli myös yhdysvaltalaisia ja saksalaisia. Raportti allekirjoitti Valko-Venäjän näkemyksen, myöntäen samalla myös Valko-Venäjän virheet.
Suomenmaa kertoi kuumailmapallotapauksesta myös marraskuussa 2021.