Väitös: Tämä kansantauti uhkaa erityisesti itäsuomalaisia ja maaseudulla asuvia – ero länsisuomalaisiin kaventunut 1960-luvun jälkeen
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla on kohonnut sepelvaltimotaudin riski. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma.
Sepelvaltimotauti on länsimaiden yleisimpiä kuolinsyitä. Suomalaisilla todettiin 1960-luvulla kansainvälisesti korkea sepelvaltimotautikuolleisuus.
Erityisen korkea kuolleisuus havaittiin itäsuomalaisilla, mihin reagoitiin käynnistämällä elintapojen parantamiseen tähtäävä Pohjois-Karjala- projekti.
– Sepelvaltimotautikuolleisuus onkin laskenut työikäisessä väestössä Suomessa 1960-luvulta lähtien yli 80 prosenttia, ja maantieteelliset erot ovat kaventuneet, Turun yliopistossa väittelevä Lauri Vähämurto kertoo.
Silti sepelvaltimotauti on yhä yleisin kuolinsyy Suomessa, ja itäsuomalaisilla työikäisten kuolleisuus tautiin on lähes 20 prosenttia korkeampi kuin länsisuomalaisilla.
Itäsuomalaisten korkeaa sepelvaltimotaudin riskiä 1960-luvulla selittivät korkeat kolesteroli- ja verenpainearvot sekä tupakointi. Väitöstutkimuksen mukaan näissä riskitekijöissä ei enää esiintynyt eroja itä- ja länsisuomalaisten välillä vuonna 2011.
– Kuitenkin tarkasteltaessa yli 30 vuoden ajanjaksoa itäsuomalaisilla riskitekijätasot olivat keskimäärin korkeammat kuin länsisuomalaisilla. Tämä selittänee itäsuomalaisten korkeampaa kaulavaltimon sisäkerroksen paksuutta ja ennustaa myös tulevaisuudessa itäsuomalaisilla länsisuomalaisia korkeampaa sepelvaltimotaudin riskiä, Vähämurto summaa.
Maaseudulla asuvilla todettiin vuonna 2011 korkeammat riskitekijätasot, kuten painoindeksi, verenpaine ja LDL-kolesteroli sekä paksumpi kaulavaltimon sisäkerroksen paksuus, kuin kaupungissa asuvilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että Itä-Suomesta Länsi-Suomeen muuttaneilla kaulavaltimon sisäkerroksen paksuus ja sepelvaltimotaudin riskitekijätasot olivat matalampia kuin Itä-Suomessa jatkuvasti asuneilla.
Maaseudulta kaupunkiin muuttaneilla taas oli matalampi painoindeksi ja pienempi vyötärönympärys verrattuna maaseudulla jatkuvasti asuneisiin.
– Sosioekonominen asema koulutusvuosilla mitattuna oli keskimääräistä korkeampi Itä-Suomesta länteen muuttaneilla ja maaseudulta kaupunkiin muuttaneilla. Näin korkeampi koulutustaso ennustaa parempaa sydänterveyttä kuten lukuisissa muissakin tutkimuksissa on havaittu, Vähämurto toteaa.
– Sydänterveyden parantamiseen kohdistavaa työtä pitäisi kohdentaa itäsuomalaisten lisäksi haja-asutusalueille ja erityisesti matalamman koulutustason väestölle.
Väitöskirjatutkimus on osa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) tutkimusta, jossa on kerätty alunperin 3 596 tutkittavalta tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä.
Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima monikeskustutkimus on jatkunut 40 vuoden ajan. Kyseessä on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja laajimmista tutkimushankkeista, jossa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.