Vahvistuvatko sinivalkoiset värit Nordeassa?

Piensijoittajan kannalta pääkonttoriratkaisua tekevän Nordean suhteen olennaisinta on pankin tuloksenteko- ja osingonmaksukyky tulevaisuudessa, arvioi Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius.

Nordean osaketta omistavat suomalaiset kotitaloudet laajasti.

Nordea on selvittänyt mahdollisuuksia muuttaa pääkonttorinsa pois Ruotsista Suomeen tai Tanskaan. Päätöstä asiasta odotetaan vihdoin keskiviikkona.

– Tanskaan siirtymisessä piensijoittaja menettäisi todennäköisesti verotuksessa verokäytänteen hankaluuden takia. Verotuksen suhteen piensijoittajan kannalta yhtä edullista kuin pysyminen Ruotsissa olisi siirtyminen Suomeen, Rothovius sanoo.

Nordealla on vahvat juuret myös Suomessa ja 90-luvun fuusioiden yhteydessä ilmassa oli maaotteluhenkeä Suomen ja Ruotsin välillä nyttemmin pohjoismaisessa Nordeassa.

Viimeisen kymmenen vuoden pankin sinivalkoisuus on jälleen ollut kasvussa.

Sampo on nykyisin Nordean suuromistaja ja Nordean hallituksen puheenjohtaja on Björn Wahlroos. Nordean konsernijohdossakin kipparoi suomalainen Casper von Koskull.

Analyytikkoarvioissa on pidetty hyvin mahdollisena, että pääkonttori voisi siirtyä Suomeen.

Von Koskull totesi kesällä, että EU:n pankkiunioni on tärkein, muttei ainoa tekijä, kun Nordea miettii pääkonttorinsa sijaintipaikkaa.

Suomi on jo mukana pankkiunionissa, jossa mahdollista pankkikriisiä ratkottaisiin ennen kaikkea eurooppalaisella tasolla.

Tanska ja Ruotsi ovat kertoneet selvittävänsä pankkiunioniin liittymisen mahdollisuutta.

Nordeaa ovat Ruotsissa hiertäneet matkan aikana eläneet suunnitelmat pankeille määrättyjen vakausmaksujen kohoamisesta.

Nordean mukaan emoyhtiön kotipaikan mahdollinen siirto ei vaikuttaisi asiakkaisiin ja koskisi vain hyvin rajattua määrää työntekijöitä.

Nordean aiemmat sivuliikeveivaukset ja nyt pääkonttoripohdinta ovat Suomessa herättäneet keskustelua valvonnasta ja riskeistä.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoi keväällä, että Suomen finanssisektorin kannalta olisi hyvä asia, jos finanssikonserni Nordea toimisi pankkiunionin sisällä.

Pankkiunionin sisällä pankin vakavaraisuutta valvoo Euroopan keskuspankki EKP, pankkiunionin ulkopuolella valvonta on pankin kotimaan valvojan käsissä.

Toistaiseksi molemmissa tilanteissa talletussuoja on pankin kotimaan vastuulla.

Nordean pääkonttorin mahdollinen muutto Tukholmasta Helsinkiin siirtäisi suuren summan pohjoismaisten asiakkaiden talletuksia Suomen talletussuojajärjestelmään.

Tällöin talletuskorvausten rahoittaminen mahdollisessa kriisitilanteessa voisi ajautua viime kädessä Suomen valtion vastuulle, mutta tämä on monen mutkan päässä.