Vaaliviranomaiset joutuvat pitkälti luottamaan muiden viranomaisten tietoihin, kertoo vaalijohtaja Jääskeläinen

Keskusvaalilautakunnilla on hyvin vähän aikaa tarkistaa, pitävätkö vaaleissa ehdokkaaksi ilmoittautuneiden antamat tiedot paikkansa.

Lautakunta ottaa suuren riskin, jos se epäselvässä tilanteessa hylkää ehdokkuuden. Jos korkein hallinto-oikeus (KHO) myöhemmin toteaisi, että päätös oli väärä, KHO todennäköisesti kumoaisi vaalit, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

– Tällaista keskusvaalilautakunnat eivät suin surminkaan halua, jolloin ne kiikun kaakun -tilanteessa ottavat ehdokkaan ikään kuin varmuuden vuoksi listoille, Jääskeläinen kuvaa STT:lle.

Vahvistetusta vaalituloksesta voi kuitenkin valittaa. Jos esimerkiksi kuntavaaleista tehty valitus menee läpi ja oikeus katsoo, ettei henkilö ollutkaan vaalikelpoinen, hänen tilalleen valtuustoon tuleekin listan seuraavaksi eniten ääniä saanut. Uusia vaaleja ei tässä tapauksessa tarvita.

– Eli oikea ratkaisu aina lopulta saadaan, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen kommentoi ehdokaskelpoisuutta yleisellä tasolla.

Aihe nousi keskusteluun, kun eri medioissa on esitetty epäilyjä Helsingin pormestariksi pyrkivän Harry Harkimon (liik.) vakituisesta asuinpaikasta.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tietojen mukaan Harkimon vakituinen osoite on Töölössä Helsingissä. Muutaman vuoden takaisessa videossa Harkimo kertoo asuneensa koko elämänsä Sipoossa. Harkimo on valittu eduskuntaan Uudenmaan, ei Helsingin vaalipiiristä. Hän on Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.

DVV ei anna tietoja siitä, milloin kenenkin henkilön osoitetiedot ovat viimeksi päivittyneet.

Jääskeläisen mukaan äänestäjillä täytyy olla kuukautta ennen vaaleja varma tieto siitä, ketkä ovat ehdolla. Hän pitää mahdottomana tilannetta, että ehdokkuudesta olisi tuossa vaiheessa käytössä valitustie, joka väistämättä venyy pitkäksi.

– Se jos mikä aiheuttaisi vaaleissa epätietoisuutta, että pysyykö tuo ehdokas listoilla vai ei.

Vaaliviranomaiset joutuvat Jääskeläisen mukaan paljolti luottamaan siihen, mitä toiset viranomaiset ovat omiin rekistereihinsä merkinneet, esimerkiksi Digi- ja väestötietovirasto henkilön kotikunnaksi.

– Keskusvaalilautakunnilla on hyvin rajallinen aikaikkuna, jossa ne pystyvät hakemuksia käsittelemään.

Esimerkiksi tämän kevään alue- ja kuntavaaleissa ehdokashakemukset on jätettävä viimeistään tiistaina 4. maaliskuuta. Vaalilautakunnat käsittelevät hakemuksia maanantaina 10. maaliskuuta, ja ehdokaslistat vahvistetaan torstaina 13. maaliskuuta. Vaalipäivä on sunnuntaina 13. huhtikuuta.

– Jos hakemus tehdään 4. maaliskuuta, käytännössä heillä on keskiviikosta perjantaihin aikaa valmistelevaan tarkastukseen. Isoissa kunnissa kuten Helsingissä on tuhat ehdokasta. Tämä on hyvin haastava tilanne.

Vaalikelpoisuudesta tehdään Jääskeläisen mukaan muutamia valituksia melkein joka vaaleissa. Monet näistä liittyvät asuinpaikkaan.