Vaalijohtaja: Epäasialliseen vaalivaikuttamiseen on syytä varautua, kävi se toteen tai ei
Epäasiallinen vaalivaikuttaminen voi joko toteutua tai jäädä toteutumatta kevään eduskunta- ja europarlamenttivaalien yhteydessä, arvioi vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.
– Olennaista on, että varaudutaan siihen, että epäasiallista vaalivaikuttamista jossain määrin olisi, Jääskeläinen sanoo STT:lle.
Kielteistä vaalivaikuttamista voisi olla esimerkiksi virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon levittäminen verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Jääskeläisen mukaan rajanveto asiassa ei ole helppoa, mutta hän kehottaa jokaista äänestäjää olemaan valppaana ja punnitsemaan silmiin sattunutta tietoa.
– Ettei usko ihan kaikkeen, mitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pyörii. Siellä voi pyöriä myös täysin valheellista tietoa.
Radioon, televisioon ja sosiaaliseen mediaan on lähikuukausina tulossa viranomaisten viestintäkampanja, jossa kannustetaan äänestämään – mutta myös suhtautumaan kriittisesti etenkin verkossa olevaan materiaaliin.
– Jos sisältö epäilyttää tai vaikuttaa muuten epäluotettavalta, kannattaa toimia vastuullisesti ja miettiä kaksi kertaa ennen kuin alkaa jakamaan näitä sisältöjä, sanoo johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvoston kansliasta.
Poliittiset puolueet tekevät osaltaan vaikutustyötä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, huomauttaa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.). Hänen mielestään vaikuttamisen pitää kuitenkin tapahtua avoimesti puolueiden ja ehdokkaiden nimissä.
– Ongelmallista on väärin ja piilotetuin motiivein ja tavoittein tapahtuva vaikuttaminen, Häkkänen sanoi tiistaina vaalivaikuttamista käsittelevässä seminaarissa Säätytalolla.
Häkkäsen mukaan esimerkiksi jokin niin sanottu trollitehdas voisi yrittää ulkomailta käsin vaikuttaa sosiaalisen median keskusteluun. Tällä voitaisiin pyrkiä suuntaamaan yleistä mielipidettä trollitehtaan haluamaan suuntaan, ministeri arvioi.
Vaalijohtaja Jääskeläinen uskoo, ettei Suomi ole lähtökohtaisesti kovin suotuisa maaperä vaalivaikuttamiselle.
– Kansalaisilla on yleisesti ottaen varsin hyvä koulutustaso. Se antaa edellytykset medialukutaitoon ja mediakriittisyyteen. Toki sitä voi aina parantaa.
Valtioneuvoston kansliasta arvioidaan, että niin sanotulla informaatiovaikuttamisella voidaan yrittää rapauttaa ihmisten luottamusta vaaleihin ja yhteiskunnan perustoimintoihin.
– Monesti informaatiovaikuttamisessa ja verkkoympäristössä on haasteena se, että ei pysty selvästi sanomaan, mikä, kuka tai ketkä tällaisen vaikuttamisen taustalla voivat olla, Toivanen sanoo.
Kriittiseen otteeseen kannustamalla ei ole Toivasen mukaan tarkoitus rajoittaa kansalaisen sananvapautta.
– Mutta sananvapaudellakin on rajat. Korostaisin vastuullista sananvapautta: on tietyt normit, lait ja säännöt, joiden mukaan pitää muistaa viestiä. Vihapuhe, solvaaminen, herjaaminen, panettelu ja kansanryhmien leimaaminen ovat sananvapauden väärinkäyttämistä, Toivanen katsoo.
Eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta ja europarlamenttivaalit 26. toukokuuta.
