Uusia kaveri- ja lukukoiria tarvitaan ympäri Suomea

Kaveri- ja lukukoiratoiminnan suosio oli voimakkaassa kasvussa ennen koronapandemiaa, ja nyt tavoitteena on, että toiminta saadaan uuteen nousuun. Ennen pandemiaa kaverikoirilla oli vuosittain yli 100  000 kohtaamista, mutta viime vuonna kohtaamisia oli enää noin 40  000.

Myös toiminnassa mukana olevien koirien määrä on pudonnut merkittävästi: ennen pandemiaa kaverikoiria oli lähes 2000, ja tällä hetkellä jopa puolet vähemmän, kertoo Kennelliiton kaveri- ja lukukoiratyöryhmän puheenjohtaja Sanna Törnroos.

–  Sama ilmiö koskee myös lukukoiratoimintaa, vaikkakin se on selvästi kaverikoiratoimintaa pienimuotoisempaa. Toivomme, että pikkuhiljaa osa pandemian aikana poisjääneistä koirista ja koiranomistajista palaisi toimintaan ja saisimme myös uusia koiria omistajineen mukaan.

Kennelliitto järjestää kaveri- ja lukukoirakursseja ympäri Suomen. Kaverikoirat vierailevat esimerkiksi vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalveluyksiköissä ja erilaisissa oppilaitoksissa. Lukukoirat taas käyvät pääosin kirjastoissa ja kouluissa.

Kennelliiton kaveri- ja lukukoiratoimintaa Jyväskylän yliopistossa vetävä Peppi Taalas kertoo, että kaveri- ja lukukoiria pyydetään jatkuvasti erilaisiin kohteisiin ja tapahtumiin, mutta koiria ja ohjaajia ei ole läheskään riittävästi.

–  Vaikka kaveri- ja lukukoiratoiminta on tullut tutummaksi suomalaisille, kaikki koiranomistajat eivät välttämättä vieläkään huomaa pohtia, voisiko oma koira sopia tällaiseen toimintaan tai antaisiko oma aikataulu tilaa tällaiselle vapaaehtoistyölle, Taalas sanoo.

Kennelliiton Törnroosin mukaan kaveri- tai lukukoiran tulee olla vähintään 2-vuotias, ja usein koirat ovatkin hieman vanhempia ja iän myötä rauhoittuneita. Koiran taustan tulee olla omistajan tiedossa, mistä syystä esimerkiksi rescue-koirat eivät pääse mukaan toimintaan. Koiran pitää myös olla terve, eikä sillä saa olla pysyviä lääkityksiä.

Törnroos muistuttaa, että olennaista on myös koiran ja koiranomistajan keskinäinen suhde. Omistajan pitää osata lukea omaa koiraansa, jotta hän pystyy ennakoimaan eläimen käytöstä ja tulkitsemaan, jos koiran olo on epämukava tai se tarvitsee tukea.

–  Kaveri- ja lukukoiratoimintaan mukaan lähtevän koiranomistajan on ymmärrettävä, että toiminnan tarkoitus on asiakkaan arjen ilahduttaminen ja rikastuttaminen. Koiran on oltava hommaan aidosti halukas ja saatava tilanteista positiivisia kokemuksia, ja omistajalla on oltava vilpitön halu tehdä hyväntekeväisyyttä.

Taalas puolestaan kertoo, että kaverikoirilta kaivataan hieman erilaisia ominaisuuksia kuin lukukoirilta. Kaverikoiran täytyy sietää uusia hajuja, kovia ääniä, vieraiden ihmisten kosketusta sekä yllättävääkin käytöstä, eikä se saa olla mustasukkainen omasta ihmisestään.

Lukukoiran taas pitää pystyä rauhoittumaan itselleen usein melko vieraan lukijan äärelle. Koira saa reagoida yksittäiseen häiriötekijään, mutta sen on oltava hermorakenteeltaan sellainen, että se palautuu nopeasti ja pystyy jatkamaan lukutilannetta. Lukukoiran on myös jaksettava pysyä paikoillaan.

–  Lapset ovat tarkkoja siitä, että lukukoira varmasti kuuntelee heitä ja voivat kysyäkin, eikö koiraa kiinnosta. Lukukoira saattaa nukahtaa lukutilanteessa, jolloin ohjaaja voi sanoa lapselle, että katso nyt, kuinka se nauttii ja rentoutuu täysin.