Uusi työnhakumalli saattaa tehdä ammattisuojan ja enimmäistyömatkan tarpeettomiksi

Työllisyys

Joustaako ammattitaitosuoja tai pitenevätkö työmatkat, kun työttömälle tulee velvollisuus hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa?

Vastaisuudessa ihminen päättää itse, mitä työpaikkaa hakee ja mistä, mikä saattaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen mukaan tehdä ammattitaitosuojan ja enimmäistyömatkan tarpeettomiksi.

Näihin otetaan lainvalmistelun yhteydessä kantaa.

Tällä hetkellä kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana saa kieltäytyä työstä, joka ei vastaa omaa koulutusta tai työkokemusta.

Tarjotusta työstä saa myös kieltäytyä, jos päivittäinen työmatka kokoaikatyöhön kestäisi keskimäärin yli kolme tuntia.

–  Kun idea on se, että saa hakea työpaikkoja, joita itse haluaa, silloin on vähän absurdia sanoa, että hain tuota paikkaa, mutta kieltäydyn siitä kuitenkin, kun minulla on ammattitaitosuoja, sanoo hallitusneuvos Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hallitus sopi tällä viikolla budjettiriihessä, että se ryhtyy valmistelemaan pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia.

Työttömälle tulee velvollisuus hakea 0–4 työpaikkaa kuukaudessa, mistä on raportoitava kuukausittain. Työnhakuvelvoitteeseen vaikuttavat hakijan työkyky, osaaminen ja alueen työmahdollisuudet.

Melingin mukaan työnhakijalle saatetaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia velvoittavia työtarjouksia.

–  Mitä se ihan tarkkaan ottaen tulee tarkoittamaan, se tarkentuu jatkovalmistelussa.

Nyt TE-toimiston valitseman työpaikan hakeminen on lähtökohtaisesti velvoittavaa työttömyysturvan kannalta.

STT kysyi hallituspuolueista, miten ne suhtautuvat ammattitaitosuojaan, työmatkan pituuteen ja velvoittaviin työtarjouksiin.

Pääministeripuolue SDP:stä sanotaan, että uudistus ei heikennä ammattisuojaa eikä työnhakijaa velvoiteta hakemaan töitä työssäkäyntialueen ulkopuolelta.

–  Jos alueella ei ole riittävästi oman alan töitä, se on peruste alentaa työnhaun määrää, vastaa SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen sähköpostitse.

Ammattisuojan merkitystä puolustetaan myös vihreistä ja RKP:stä. Keskustassa kannatetaan ammattisuojan poistumista tietyn ajan jälkeen, koska kaikki työ on arvokasta.

–  Aina koulutus ja työvoiman kysyntä eivät kohtaa, ja silloin on tärkeää, että pyritään siihen, että kaikkea työtä on voitava ottaa vastaan, sanoo keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan ryhmässä ei ole yksityiskohdista vielä keskusteltu.

–  Valmistelu tähtää siihen, että vuonna 2022 esitys olisi valmis, joten puolesta vuodesta vuoteen valmistellaan yksityiskohtia.

Työmatkaan käytettävää aikaa ei Arhinmäen eikä vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jenni Pitkon mukaan ole syytä lisätä.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan uuden mallin valmistelussa on syytä pohtia esimerkiksi sitä, miten työn perässä muuttamisesta voi tehdä houkuttelevampaa.

Puolueissa on halukkuutta muuttaa nykyisen kaltaisia TE-toimistojen sitovia työtarjouksia, koska uudistus tähtää siihen, että ihmiset itse valitsevat, miten työllistyvät.

–  Uudistuksen ydin on siinä, että työtön hakee niitä työmahdollisuuksia, jotka kiinnostavat. Jos jatkossa on edelleen TE-toimistojen tekemiä työtarjouksia, niistä tulee sopia työllistymissuunnitelmassa, jotta hakutilanne olisi aito, Nurminen sanoo.

Arhinmäen mukaan ongelmana on nyt se, että tarjotaan myös työpaikkoja, joihin hakijalla ei ole osaamista.