Uusi raideleveys veisi Suomen pois pussin perältä, ministeri Ranne sanoo

Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ruotsista Suomeen nytkähti jälleen eteenpäin tiistaina. Hallitus esitti lisää rahaa sen suunnitteluun osana ensi vuoden talousarviotaan.

Ratahankkeen suunnittelua laajennetaan nyt Rovaniemelle ja Ouluun. Suunnittelu on jo aiemmin aloitettu Haaparanta–Tornion-rajanylityspaikalta Kemiin ulottuvalla osuudella.

– Pysyvästi muuttunut turvallisuustilanne on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että eurooppalaisen raideleveyden edistäminen ei olekaan niin vaikeaa kuin se vielä muutama vuosi sitten oli. Asenteet ovat muuttuneet ja tieto lisääntynyt, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) STT:lle.

– Meille liikenne- ja viestintäministeriössä tämä on ollut sotilaallisen liikkuvuuden kärkihanke hallituskauden alusta asti, hän jatkaa.

Ensisijaisesti eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Suomeen hyödyttäisi sotilaallista liikkuvuutta.

Joukkojen ja kaluston siirtäminen Suomen sisällä ja rajojen yli Suomeen nopeutuisi ratkaisevasti. Lisäksi ihmisiä voitaisiin evakuoida tarvittaessa helpommin Suomesta pois.

– Suomi on täällä pussin perällä yksin jumissa, motissa oman raideleveytensä kanssa, Ranne kuvailee tilannetta tällä hetkellä.

Ranteen mukaan Lapin suurissa Nato-harjoituksissa on myös käytännössä nähty, että Ruotsin ja Suomen välinen raja asettuu pullonkaulaksi.

Siksi tulevaisuuden kannalta ei hänestä ole kestävä ajatus, että raideleveys vaihtuisi maarajalla. Tämä on Ranteen mukaan myös Puolustusvoimien ja liittolaisten sekä laajasti asiantuntijoiden näkemys.

– Yksinkertaisesti se ei ole vaihtoehto pidemmän päälle, että siellä rajalla vekslataan eri raideleveyksien välillä. Joukkojen ja kaluston pitää liikkua sujuvasti ja nopeasti, Ranne sanoo.

Euroopassa on yleisesti käytössä 143,5 sentin raideleveys. Suomen nykyinen raideleveys on noin 9 senttiä tätä leveämpi eli sama kuin Venäjällä.

Eurooppalaisen raideleveyden mukaisten raiteiden ulottaminen Suomeen tarkoittaisi, että Suomesta olisi jatkossa ratayhteys Norjan Narvikiin Jäämeren rannalle ja toiseen suuntaan Etelä-Ruotsiin.

– Pitkällä tähtäimellä tämä hyödyttäisi myös raskasta teollisuutta ja muuta elinkeinoa. Kiinnostus arktiseen alueeseen on nyt kova. Lisäksi Suomen kriittiset mineraalit Pohjois-Suomessa kiinnostavat, Ranne sanoo.

Ranne uumoilee, että varsinainen rakentamisvaihe voisi suurelta osin käynnistyä 2030-luvun loppupuolella, jos valtiolta rahoitus järjestyy.

Raideleveyden muuttamisen kustannusarvio Ruotsin rajalta Ouluun ja Rovaniemelle on noin 1,5 miljardia euroa.

Ranne suhtautuu toiveikkaasti siihen, että Suomi voisi saada EU:lta osan tarvittavasta rahoituksesta.

– Jos kaikki menisi putkeen, sieltä voisi tulla vaikkapa 50 prosenttia, hän sanoo.

Hallitus esitti tiistaina osana valtion ensi vuoden budjettia, että Tornio–Haaparanta–Kemi-suunnitteluhankkeelle aiemmin myönnetty reilun 60 miljoonan euron valtuus nostetaan 107 miljoonaan euroon. Hankkeelle esitetään lisäksi 0,5 miljoonan euron määrärahaa.

– Tämä lisäraha mahdollistaa nyt sen, että saamme suunnitelmat ja muut asiakirjat kuntoon EU:n rahoitushakemusta varten, Ranne sanoo.

Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskeva asetus on velvoittanut jäsenmaita selvittämään ja edistämään Euroopassa yleisesti käytössä olevaan raideleveyteen siirtymistä.