“Unohda jo hygge“ – sydänkuolemia selvittänyt saunatutkimus hullaannutti kansainvälisen median

Suomalaistutkijoiden mukaan paljon saunoville tapahtuu harvemmin äkillisiä sydänkuolemia kuin vähemmän saunoville. Tulosten julkaisemisen jälkeen tutkimusryhmän puhelimet soivat yötä päivää.
Terveys

Professori Jari Laukkasen tutkimusryhmä pohti kymmenen vuotta sitten, mitä uutta tutkittavaa se löytäisi itäsuomalaisia miehiä koskevasta laajasta aineistostaan.

Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä selvittävää tutkimusaineistoa oli kerätty 1980-luvulta asti ja sen pohjalta oli kirjoitettu lukuisia väitöskirjoja ja satoja tutkimusartikkeleita.

Varsinkin liikunnan ja fyysisen kunnon yhteyttä sydänkuolemiin oli tutkittu paljon.

Laukkasen ryhmässä oli pohdittu, voisiko saunomistottumuksilla olla vaikutusta sydänsairauksiin. Jo alustavissa mittauksissa ilmeni, että aihe oli ehdottomasti tutkimisen väärti.

Tutkimuksen edistyessä ryhmä löysi vahvan käänteisen tilastollisen yhteyden saunomisen määrän ja äkillisen sydänkuoleman välillä.

Näytti siltä, että niillä, jotka saunoivat paljon, tapahtui huomattavasti vähemmän äkillisiä sydänkuolemia kuin harvemmin saunovilla.

Lisäksi tutkijat havaitsivat, että runsaasti saunovilla oli myös vähemmän mistä tahansa syystä aiheutuneita kuolemantapauksia ja muita vakavia sydän- ja verisuonitauteja.

Laukkasten mukaan saunominen haastaa kehon toimintaa pois mukavuusalueeltaan.

Laukkasen tutkimusryhmä julkaisi ensimmäiset tuloksensa yhdysvaltalaisessa tiedejulkaisussa vuonna 2015, ja kansainvälinen media hullaantui.

Puhelimet soivat yötä päivää, kun tunnetut lehdet Guardianista New York Timesiin halusivat tietää lisää saunan terveysvaikutuksista.

– Vaikka ulkomaiset tutkijakollegat olivatkin varoitelleet mahdollisesta laajasta julkisuudesta, emme todellakaan osanneet odottaa niin valtavaa kansainvälistä kiinnostusta, professori Jari Laukkanen ja tutkija Tanjaniina Laukkanen muistelevat keväällä ilmestyneessä kirjassaan Sauna, keho ja mieli.

Saunaa ja sydänkuolemia selvittävän tutkimuksensa jälkeen Jari Laukkasen ryhmä on tutkinut esimerkiksi kertaluonteisen saunomisen fysiologisia vaikutuksia kehossa sekä saunomisen yhteyttä muistisairauksiin.

Myös niiden tulokset ovat olleet erittäin kiinnostavia. Paljon saunovilla havaittiin muun muassa olevan 65 prosenttia pienempi suhteellinen riski sairastua dementiaan kuin kerran viikossa tai harvemmin saunovilla.

– Sauna auttaa aivojasi, New York Magazine uutisoi.

– Unohda jo Tanska ja hygge, Suomi on pohjoismaisen hyvinvoinnin uusi kuuma kohde, brittilehti Evening Standard hehkutti ja piti saunomista yhtenä syynä suomalaisten hyvinvointiin ja jopa nuorekkaaseen ulkonäköömme.

Mihin saunomisen aikaansaamat terveyshyödyt sitten perustuvat?

Laukkasten mukaan saunominen haastaa kehon toimintaa pois mukavuusalueeltaan.

Se lisää sydämen työmäärää, vilkastuttaa verenkiertoa ja parantaa verisuonten toimintaa. Sydämen syke voi nousta saunoessa jopa 120–150 lyöntiin minuutissa, mikä vastaa keskiraskasta liikuntasuoritusta.

Erityisen hyödyllistä vaikuttaa olevan liikuntasuorituksen ja saunan yhdistäminen, mutta Laukkaset kannustavat myös liikuntaa karttavia saunomaan.

– Vaikka ajattelemme edelleen, että liikunta on ensiarvoista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta, voi saunomisen tuoma hyöty olla arvokasta heille, jotka eivät jostain syystä kykene liikkumaan riittävästi, joiden peruskunto on heikko tai joiden liikkumista rajoittaa jokin sairaus, tutkijat toteavat kirjassaan.

Sauna nostaa kehon lämpötilaa yhdestä kahteen astetta ja vilkastuttaa samalla koko kehon ja ihon verenkiertoa.

Lisääntynyt verenkierto puolestaan parantaa solujen hapen ja ravintoaineiden saantia ja solujen aineenvaihduntaa. Saunominen alentaa myös verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa.

Tutkijoiden mukaan saunominen voisikin liikunnan ohella tarjota pehmeän ja miellyttävän lisäkeinon lievästi kohonneen verenpaineen hoitoon.

Laukkasten tutkijakollega, ghanalainen Setor piti saunomista aluksi pitkästyttävänä.

Löylyssä rentoutuu paitsi keho, myös mieli, vaikka sitä onkin vaikeampi mitata.

Suomalaisille sauna on rentoutumisen ja pysähtymisen paikka, jossa muu tekeminen jää syrjään.

Laukkasten tutkijakollega, ghanalainen Setor piti saunomista aluksi pitkästyttävänä.

Eikö saunassa voisi olla televisiota, tai voisiko iPadin ottaa vaikka muovipussissa mukaan lauteille?

Setor jatkoi kuitenkin saunomista ilman teknisiä laitteita ja keksi oman ratkaisunsa asiaan: hän ryhtyi laulamaan löylyissä gospel-lauluja.

– Hän selitti laulaneensa lapsuudessaan Ghanassa ylistystä Jumalalle, ja sauna sopii tähän tarkoitukseen hänen mielestään erinomaisesti, Laukkaset kertovat.

Saunomisen on havaittu aiheuttavan aivoissa hyvää oloa tuottavan endorfiinihormonin tuotannon lisääntymistä.

Saunomisen aikaansaamaan rentouttavaan ja hyvän olon tunteeseen liittynee myös monien muiden eri hormonien muutoksia.

Tutkimuksissa saadut alustavat havainnot viittaavat siihen, että lämpöterapia voisi olla hyödyllinen keskivaikean tai vakavan masennuksen hoidossa.

Laukkasen ryhmä osoitti lisäksi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 78 prosenttia pienempi riski psykoosioireiden kehittymiseen verrattuna miehiin, jotka saunoivat vain kerran viikossa.

Erityisen kiinnostavaksi saunomisen terveyshyödyt tekee se, että Suomessa saunominen on osa kulttuuria sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Suomessa lähes kaikki saunovat, olipa sitten herra tai duunari.

Tästä on seurannut jopa hienoisia ongelmia tutkimukselle. Liki kolmentuhannen miehen tutkimusaineistossa nimittäin löytyi vain kaksitoista henkilöä, jotka eivät saunoneet ollenkaan.

– Olemme saaneet kysymyksiä siitä, miksi emme ole huomioineet tutkimuksissa sellaista ryhmää, joka ei saunoisi lainkaan.

Tähän joudumme toteamaan, ettei sellaista oikeastaan ole käytettävissä ainakaan itäsuomalaisten miesten aineistossa, tutkijat kertovat.

Yksistään saunomisella ei ratkaista laajamittaisesti väestön terveysongelmia saatikka paranneta sairauksia.

Tutkimustuloksista innostuneet tiedotusvälineet ovat jo ehdotelleet saunaa kolmanneksi ”terveyden peruspilariksi” liikunnan ja terveellisen ruokavalion oheen.

Laukkaset eivät kuitenkaan halua antaa saunomisen suhteen täsmällisiä ohjeita tai reseptejä.

Heidän mukaansa saunan vaikutuksia ei ole tutkittu vielä tarpeeksi, eivätkä tutkijat halua, että saunomisesta tulisi suomalaisille uusi suoritus terveyden ylläpidon haastavassa kokonaisuudessa.

He eivät myöskään halua liioitella saunomisen hyötyjä. Yksistään saunomisella ei ratkaista laajamittaisesti väestön terveysongelmia saatikka paranneta sairauksia.

– Pikemminkin ehdotamme yhtä uutta ennaltaehkäisyn lisäkeinoa muiden jo tunnettujen menetelmien rinnalle.’

Tanjaniina Laukkanen & Jari Laukkanen: Sauna, keho ja mieli. Docendo, 141 s.