Tutkimus: Vauva-aika ja murrosikä kertovat tulevista terveysriskeistä
Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä, osoittaa Turun yliopistossa tehty LL Saga Nummelan väitöstutkimus.
Vauva- ja lapsuusiän kasvu sekä murrosiän ajoittuminen vaikuttavat siihen, millainen sydän- ja aineenvaihduntaterveys ihmisellä on nuorena aikuisena. Tutkimus perustuu laajaan STRIP-seurantatutkimukseen, jossa samoja osallistujia on seurattu vauvasta aina 26-vuotiaiksi asti.
Kardiometaboliset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes ja lihavuus, ovat merkittäviä kansanterveyden haasteita maailmanlaajuisesti. Tutkimusnäyttö viittaa yhä vahvemmin siihen, että riski sairastua näihin sairauksiin alkaa muovautua jo ennen syntymää ja varhaislapsuudessa.
Väitöstutkimuksen tulosten mukaan erityisesti kahden ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuva nopea painonnousu ennustaa myöhempää kardiometabolista riskiä. Nopeampi kasvu oli yhteydessä suurempaan painoindeksiin, vyötärönympärykseen ja systoliseen verenpaineeseen 20 vuoden iässä sekä naisilla että miehillä.
Lisäksi nopea varhainen kasvu oli yhteydessä insuliiniresistenssiin, joka on tyypin 2 diabeteksen keskeinen riskitekijä.
– Tulokset korostavat, että terveyden edistäminen kannattaa aloittaa jo varhaislapsuudessa. Ensimmäisten elinvuosien kasvu voi heijastua terveyteen vielä vuosikymmenten kuluttua, Nummela sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että voimakkaampi kasvu vauva- ja lapsuusiässä oli yhteydessä aikaisempaan murrosiän alkamiseen sekä tytöillä että pojilla. Tytöillä voimakkaampi kasvu ennusti lisäksi pidempää murrosiän kestoa.
Yhteydet havaittiin myös normaalipainoisilla lapsilla, mikä viittaa siihen, ettei ilmiö koske vain ylipainoisia lapsia. Kasvun kehitys voi siten antaa viitteitä siitä, kenellä murrosikä alkaa keskimääräistä aikaisemmin.
Tytöillä aikaisempi murrosiän kehitys oli yhteydessä korkeampaan painoindeksiin, suurempaan vyötärönympärykseen ja korkeampaan verenpaineeseen nuorena aikuisena.
Pojilla aikaisempi murrosikä puolestaan liittyi suurempiin insuliinipitoisuuksiin ja voimakkaampaan insuliiniresistenssiin aikuisiässä.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, että myös normaalin vaihteluvälin sisällä olevat erot murrosiän ajoittumisessa voivat olla yhteydessä myöhempiin terveysriskeihin.
– Murrosiän ajoittuminen voi toimia yhtenä keinona tunnistaa henkilöitä, joilla on suurentunut riski myöhempiin terveysongelmiin, Nummela arvioi.
Tutkijan mukaan tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kansanterveyttä voidaan edistää tehokkaasti kohdentamalla toimenpiteitä lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä.