Hallitus haluaa mahdollistaa vaalipiirien mylläyksen – Katri Kulmunin mielestä Lappi tulee jättää rauhaan
Hallitus esittää, että vaalipiirien vähimmäismäärää vähennetään kolmella. Manner-Suomessa saisi olla 9–15 vaalipiiriä nykyisen 12–18 sijaan. Vaalipiirejä voisi jatkossa yhdistää siten, ettei jotain toista vaalipiiriä tarvitsisi jakaa.
Vaalipiirimuutos vaatii perustuslain muuttamista. Nykyisen eduskunnan tulee hyväksyä esitys, ja tämän jälkeen seuraavan eduskunnan tulee hyväksyä se vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.
Keskustan europarlamentaarikko Katri Kulmuni ei lämpene esitykselle.
– Käytännössä läpi mennessään tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Lapin tai Satakunnan vaalipiiri voitaisiin sitten yhdistää toiseen vaalipiiriin ilman perustuslain muuttamisen vaatimaa suurta määräenemmistöä ja ilman, että joku toinen vaalipiiri, kuten Uusimaa, pitäisi jakaa kahtia, Kulmuni toteaa Facebookissa.
Jos perustuslain vähimmäisraja lasketaan yhdeksään vaalipiiriin, yksittäisiä vaalipiirejä voitaisiin jatkossa yhdistää muuttamalla pelkkää vaalilakia.
Kulmuni myöntää, että äänikynnyksissä on tällä hetkellä suuri ero vaalipiirien kesken. Kansainvälisesti vertailtuna suhteellisuus toteutuu Kulmunin mukaan kuitenkin hyvin.
– Lapin olosuhteet pitkine välimatkoineen edellyttävät mielestäni omaa vaalipiiriä jatkossakin. Pidän sitä itseisarvona, että kansanedustajat valitaan edustamaan omia vaalipiirejään, jotka eivät ole liian suuria.
Kulmuni kehottaa myös pohtimaan, onko vaalipiirien edustajamäärät laskettava yksinomaan asukasluvun mukaan.
– Käytännössähän esim. Lapin osalta on ongelma se, että suuri määrä kausityöläisiä, mökkiläisiä jne. viettää suuren osan ajastaan maakunnassa käyttäen myös sen palveluita, mutta eivät maksa sinne verojaan.
Kulmuni kertoo, että joissakin maissa asia on järjestetty esimerkiksi siten, että jokaisella vaalipiirillä on aina joku tietty minimimäärä edustajia, ja loput jaetaan asukasluvun kesken.
Kulmunin mukaan vaalijärjestelmää koskevat muutokset tulisi tehdä vain parlamentaarisen valmistelun kautta ja laajalla yksimielisyydellä yli vaihtuvien hallitus-oppositio-rajojen.
– Se on vakaan demokratian tunnusmerkki. Nykyisinä aikoina meidän Suomessa ja Pohjoismaissa kannattaa pitää siitä kiinni ja olla siitä ylpeitä.
– Monissa maissa, valitettavasti jopa myös läntisissä demokratioissa ja jopa Yhdysvalloissa ns. gerrymandering on tyypillistä toimintaa, eli vaalipiirien rajoja muutetaan aina vallassa olevan puolueen toimesta siten, että äänestäjien jakauma vaalipiirin kesken edistää puolueen lisäpaikkojen saamista, Kulmuni huomauttaa.
Suomessa vastaavaa ei sentään olla suunnittelemassa, Kulmuni jatkaa.
– Myös se, että meillä ei ole kaksipuoluejärjestelmää, jonkin verran ehkäisee tällaisia mahdollisuuksia.