Ulkopolitiikka-lehti: Venäjällä on edessään tilinteko historiansa kanssa – "Nyt menneisyyttä käytetään perusteena tämän hetken arvoille ja yhteiskunnalle"
Ulkopolitiikka-lehden laajassa artikkelissa pohditaan, voiko imperialismin harhassa elävä Venäjä selvittää välejään menneisyyden traumojen kanssa.
Sotarikokset, kansanmurhat ja diktatuurit jättävät jälkensä yhteiskuntiin. Ilmaa pyritään puhdistamaan oikeudenkäynneillä, totuuskomissioilla ja vuoropuhelulla, mutta Venäjällä tämä tilinteko on kokonaan tekemättä.
Jutussa haastateltu ihmisoikeusjärjestö Memorialin hallituksen jäsen Alexandra Polivanova kertoo videopuhelussa, miten hän tekee yhä työtään Moskovassa. Venäjän hallinnon silmissä järjestöä ei enää ole olemassa.
Memorial International lakkautettiin Venäjän korkeimman oikeuden päätöksellä joulukuussa. Järjestö oli määritelty »ulkomaiseksi agentiksi» vuonna 2012 voimaan astuneen lain perusteella.
Työ Venäjällä kuitenkin jatkuu, mutta salassa ja verkostojen avulla. Noin puolet Polivanovan kollegoista on lähtenyt Venäjältä ja työskentelee ulkomailla.
Jutussa kerrataan, että Venäjän johto koki Memorialin uhaksi, koska järjestö herättää kriittistä keskustelua paitsi tämän päivän ihmisoikeustilanteesta myös menneisyydestä. Yksi painopiste on tuoda esiin neuvostoajan ihmisoikeusrikoksia ja Stalinin terroria.
– Vaikka sensuuria ja painostusta on, teemme yhä tutkimusta, säilytämme kokoelmia, valvomme ihmisoikeusasioita ja autamme ihmisiä löytämään arkistotietoa sukulaisistaan, Polivanova kertoo haastattelussa.
Venäjä on hyökkäämällä Ukrainaan aiheuttanut inhimillisen katastrofin, jonka Vladimir Putinin hallinto kiistää. Hallinto levittää propagandaa ja käyttää käsittelemättä jäänyttä menneisyyttä sekä omaa historiantulkintaansa politiikan välineenä.
Polivanovan mukaan näin käy, kun menneestä ei voi puhua avoimesti ja kriittisesti.
– Menneisyys on perusta tämän hetken arvoille ja yhteiskunnalle. Kun menneisyyttä käsitellään avoimesti, voidaan todeta, että asia oli väärin ja haluamme välttää vastaavan tulevaisuudessa. Mutta Venäjällä ei ole yhteisymmärrystä menneisyydestä, hän kommentoi.
Sodat, kansanmurhat ja diktatuurit tuhoavat ihmisten elämää ja jättävät yhteisölle kollektiivisen trauman. Kun valta vaihtuu ja aseet lasketaan, on tarve päästä eteenpäin uudelta pohjalta.
Useissa Itä-Euroopan maissa rajoitettiin ex-kommunistien ja etenkin salaisen poliisin ilmiantajien pääsyä poliittisiin johtotehtäviin tai virkamiehiksi.
Myös Venäjällä yritettiin jonkinlaista ”puhdistautumista” Neuvostoliiton kaaduttua. Presidentti Boris Jeltsin koetti kieltää kommunistipuolueen toiminnan, mutta se ei onnistunut.
Memorialin Polivanovan mukaan Venäjällä entinen poliittinen ja taloudellinen eliitti piti asemansa, vaikka yhteiskunta mullistui. Saman on nähty toteutuneen pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi Unkarissa.
Putinin aikana toisen maailmansodan päättymisen muistosta tulikin yhtäkkiä Stalinin voiton juhla. Ihmisten muistia alettiin muokata taas.
Putin on avoimesti haikaillut Venäjän imperiumia. Ennen Ukrainaan hyökkäystä hän maalaili puheessaan Ukrainaa erottamattomaksi osaksi Venäjän historiaa, kulttuuria ja henkistä tilaa.
Hallinnon retoriikassa ortodoksisuuteen ja »venäläisen maailman» rakentamiseen yhdistyy nationalismia, imperialismia, bolševistisia ja stalinistisia sympatioita. Taustalla elää vahvana myös perinteinen käsitys lännestä Venäjän vihollisena.
Jutussa muistutetaan, että monet venäläiset ovat tietämättömiä ulkomaailmasta. 70 prosenttia kansalaisista ei ole koskaan käynyt Venäjän federaation ulkopuolella.
Juttua muokattu ts. lyhennetty klo 13.39.