"Tätähän ei voida katsoa vierestä" – Suomi lähtökohtaisesti tukee ajatusta pakotteista Israelin hallituksen ministereille, kertoo Valtonen

Suomi lähtökohtaisesti tukee sitä, että EU voisi asettaa pakotteita joitakin Israelin hallituksen ministereitä kohtaan. Näin sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) STT:lle.

Ruotsi kertoi tiistaina ajavansa pakotteita yksittäisiä ministereitä kohtaan. Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard kommentoi tiistaina uutistoimisto AFP:lle, että EU:n on kiristettävä toimiaan, koska siviilien tilanne Gazassa ei ole parantunut.

Valtosen mukaan Suomi on hyvin avoin ajatukselle.

– Mielestäni on todella tärkeää, että katsotaan, mitä pystytään henkilöpakoteregiimin puitteissa tekemään. Olemme alustavasti olleet tukemassa sitä, että kaikkia näitä ministereiden lausuntoja, joista osa on todella kylmääviä, selvitetään ja katsotaan, olisiko henkilöpakotejärjestelmä oikea keino puuttua. Että lähtökohtaisesti tuetaan, Valtonen sanoo.

Suomi on lisäksi vaatinut henkilöpakotelistan täydentämistä uusilla nimillä väkivaltaisista Israelin siirtokuntalaisista ja toisaalta Hamasista. STT:n tietojen mukaan Israelin siirtokuntalaisten pakotteista keskusteltiin myös tiistaina EU:n ulkoministerikokouksessa, mutta jäsenmaista Unkari vastusti tätä.

Tiistaina kerrottiin, että EU aloittaa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Sopimus on muun muassa helpottanut kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

Päätös koskee kuitenkin vasta arviointia, eikä merkitse sopimuksen jäädyttämistä. Onko tämä riittävän kovaa painostusta Israelia kohtaan?

– Tämä on tärkeä askel eteenpäin. Me olimme Hollantia tukemassa alusta asti tässä ajatuksessa, Valtonen sanoo.

– Nyt on hyvä, että saatiin ulkoasiainneuvostossa hyvä keskustelu aiheesta ja korkealle edustajalle vahva selkänoja edistää asiaa. Joka tapauksessa on niin, että komissiossa pitää arvioida, miltä osin Israelin toimet täyttävät sen ihmisoikeusvelvoitteen, joka assosiaatiosopimuksessa on.

Valtonen, presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton Gazan tilanteesta. Hallituspuolueiden kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten riveistä on kommentoitu, että kannanotossa olisi voinut vielä enemmän korostaa Hamasin roolia.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ei ole kommentoinut kannanottoa tällä viikolla pyynnöistä huolimatta. Hän ei myöskään keskiviikkona vastannut toimittajien kysymyksiin asiasta eduskunnassa.

Valtonen sanoo, että hallituksen sisällä on ”totta kai jonkin verran eri näkemyksiä siitä, että miten pitäisi toimia, miten pitäisi edetä”.

tse kannanottoa hän sanoo Suomen pitkän linjan mukaiseksi. Painotuseroja voi olla hänen mukaansa esimerkiksi siinä, nostetaanko ensin esiin Hamasin terroristinen hyökkäys ja panttivankien vapauttaminen vai tämän hetken erittäin katastrofaalinen humanitaarinen tilanne.

– Mitään linjaeroja sen suhteen, mitä siinä lukee, ei kyllä ole, Valtonen sanoo.

Valtonen ihmettelee arvostelua siitä, että hallitus olisi ollut kannanotoissaan liian hidas tai vaitonainen. Hän arvioi puhuneensa asiasta julkisestikin vähintään viikoittain.

– Tässä oli aika pitkään sellainenkin vaihe, että kun olen itse yrittänyt nostaa näitä keskusteluun, niin – anteeksi nyt vaan, mutta yhtään mediaa ei Suomessa kiinnostanut.

Valtosen mukaan Suomi on esimerkiksi edennyt kansainvälisen oikeuden linjan mukaan YK-äänestyksissä ja muussa yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on vaatinut keskustelua Palestiinan valtion tunnustamisesta. Hänestä ei olisi dramaattista, jos Suomi tunnustaisi Palestiinan jo nyt, sillä Suomi kannattaa kahden valtion mallia.

Hallituksen sisällä tunnustamisesta ollaan erimielisiä. Esimerkiksi Essayah on sanonut, ettei tunnustamisesta pidä keskustella nyt.

– Keskusteluahan sinänsä käydään kaiken aikaa, mutta ennen muuta tämähän ei ole Suomen askeleista kiinni. Jos Suomi jonain päivänä lähtee tunnustamaan, niin sen pitää aidosti viedä prosessia eteenpäin, Valtonen sanoo.

Esimerkiksi Stubb on aiemmin sanonut, että Suomi tulee jossakin vaiheessa tunnustamaan Palestiinan valtion. Hänen mukaansa kyse on siitä, milloin se on tarkoituksenmukaista.

Valtonen nostaa esiin, että konkreettisia keinoja kahden valtion mallin edistämiseksi haetaan kesäkuussa YK-kokouksessa Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla.

– Joka tapauksessa on niin, että Suomihan ei yksin – mehän teemme kumppanimaiden kanssa ratkaisuja, jos teemme. Mutta nyt ei olla siinä tilanteessa, että meillä olisi kotimaista kannanmuodostusta missään vaiheessa edes aloitettu.

Valtosen mukaan YK-kokoukseen liittyen ”on merkittävää liikehdintää” Suomen kumppanimaiden joukossa. Hänen mukaansa arvioidaan kehikkoa, jonka puitteissa voitaisiin edetä.

Valtonen kehottaa katsomaan tunnustamiseen liittyen asian kahta puolta. Hänestä Israelin turvallisuus on pakko taata.

– Jos olisi maita, jotka lähtevät tunnustamaan Palestiinan valtion, vastaavasti tarvitaan kyllä maita erityisesti lähialueelta, mutta myös kauempaa, jotka tunnustaisivat Israelin. Pitää saada turvallisuustasapaino sinne molemmin puolin luotua, koska muuten ollaan jatkuvasti sitten tällaisessa vastaavassa tilanteessa, että epäluulo vain kasvaa ja samalla ikävä kyllä epätoivo.

Yksi ongelma myös on, että Palestiinassa Hamas on niskan päällä. Valtosen mukaan Hamas ei saa millään tavalla olla mukana Palestiinan tulevaisuuden hallinnossa.

– Emme me ole missään muussakaan yhteydessä tunnustaneet ikään kuin terroristien vetämää valtiota omaksi valtiokseen, varsinkin kun se kohtelee myös omia kansalaisiaan siten kuin se tekee.

Palestiinan tunnustamista vaativat ovat olleet huolissaan siitä, ettei pian ole enää mitään tunnustettavaa, jos tilanne etenee niin pitkälle, että Israel tuhoaa ja valtaa kaikki palestiinalaisalueet.

– Tähän nimenomaan ei pidä suostua. Nyt pitää tämä akuutti tilanne hoitaa ensin. Ja totta kai kahden valtion mallista yritetään tässä rinnalla viedä prosessia eteenpäin, mutta valitettavasti se saattaa olla aika pitkä projekti, Valtonen sanoo.

– Mutta tämä akuutti tilanne, se, että ihmisillä on hätä, että lapsia kuolee aliravitsemukseen, tätähän ei voida katsoa vierestä.