Ukrainalle uhkakuva pohjoiskorealaisten sotilaiden liittymisestä Venäjän rinnalle on edullinen, sanoo dosentti Ilmari Käihkö

Pohjoiskorealaisten sotilaiden mahdollinen liittyminen Venäjän joukkojen rinnalle Ukrainan sodassa on herättänyt huolta sodan laajentumisesta. Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta uskoo, että asian esille nostaminen voi palvella ukrainalaisten tavoitetta pitää maata keskusteluissa, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kauden loppu lähestyy.

– Tämä taas liittyy suurempaan kuvioon, jossa Bidenilta toivotaan nyt isoja päätöksiä ja vahvempaa tukea Ukrainalle, mitkä voisivat sitten jatkua helpommin seuraavan presidentin aikana.

Perjantaina eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap kertoi Etelä-Korean tiedustelupalvelun vahvistaneen, että Pohjois-Korea on päättänyt lähettää noin 10 000 sotilasta tukemaan Venäjää sodassa Ukrainaa vastaan ja että 1 500 sotilasta on jo siirretty Venäjälle.

Ukrainan strategisen viestinnän ja informaatioturvallisuuden keskus Spravdi on puolestaan julkaissut videon, jolla oletettavasti pohjoiskorealaiset sotilaat näyttävät valmistautuvan Venäjällä liittymään Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan.

– Tässä on nyt pari viikkoa puhuttu Ukrainan puolelta noin 10 000 sotilaasta. Etelä-Korean puolelta luvut ovat aiemmin olleet paljon pienempiä, on puhuttu esimerkiksi 1 400 sotilaasta. Se on ongelma, kun emme pysty vahvistamaan näitä tietoja.

Naton pääsihteeri Mark Rutte ei perjantaina vahvistanut tietoa, että Pohjois-Korean sotilaita olisi lähetetty Venäjälle tukemaan maan sotaa Ukrainaa vastaan. Tilanne on Käihkön mukaan kuitenkin nyt hieman varmempi, kun Etelä-Korea ja Ukraina puhuvat samankaltaisista luvuista.

Jos annetut tiedot pitävät paikkansa, voi Käihkön mukaan kyseessä olla myös sodan laajentuminen.

– Eihän siellä minkään muun maan virallisia joukkoja ole kummankaan puolella aiemmin ollut. Eikä varsinkaan taistelujoukkoja, joista tässä tapauksessa on puhuttu.

Käihkö nostaa esille, että pohjoiskorealaisten mahdollinen tehtävä sodassa on tässä vaiheessa hämärän peitossa. Etulinjan sotilaiden sijaan he voivat toimia apuna esimerkiksi logistiikassa.

– Tästä on sitten hyötyä Venäjälle, että logistiikkaa ja teknisempiä välineitä tulisivat hoitamaan pohjoiskorealaiset, jotka vapauttavat venäläisiä taas taistelutehtäviin.

– Ukraina tai Venäjä ei kumpikaan ole yrittänyt koko yhteiskuntansa mobilisoimista sotaan. Miehistöpulasta kärsitään kummankin puolella. Tämä on Venäjän toisaalta ihan rationaalinen tapa pyrkiä ratkomaan miehistöpulaa. Ei haluta käyttää omia kansalaisia, niin käytetään muiden.

Pohjoiskorealaiset voisivat hyötyä yhteistyöstä.

– Pohjois-Korea on osallistunut useisiin ulkomaisiin sotiin joukkoja lähettämällä. Tätä kautta voidaan oppia sodankäynnistä. Tämä kaventaa Etelä-Korean sotilaallista etumatkaa. Toisaalta Venäjä voi myös maksaa Pohjois-Korealle tuesta.

Jos tiedot pohjoiskorealaisista sotilaista pitävät paikkansa, herää Käihkön mukaan myös kysymys, miksi Ukrainan tukijat eivät ole tehneet sodassa samaa. Hän nostaa esimerkiksi lännessä eläkkeellä olevat pilotit, jotka eivät ole enää armeijan palveluksessa.

– Ei ole mahdotonta, että näitä pilotteja olisi voinut järjestää jollain keinolla sillä tavalla, että he olisivat tulleet palvelemaan Ukrainassa ilman, että he olisivat valtion palkkalistoilla.