Ukraina yrittää puskea Krimin kohtaloa paremmin esiin – presidentti Niinistö vakuutti Suomen tukevan Ukrainan koskemattomuutta

Krim-foorumi

Ukrainan johto haluaa nostaa Venäjän laittomasti anastaman Krimin kohtaloa näkyvämmin esiin. Tähän se ei kykene yksin vaan tarvitsee myös ulkomaiden tukea, myönsi kansainvälisen Krim-foorumin (Crimea Platform) huippukokouksen maanantaina Kiovassa avannut presidentti Volodymyr Zelenskyi.

–  Krimin autonomisen tasavallan tilapäinen miehitys on jatkunut nyt 2  741 päivää. Rehellisesti sanottuna aikaa on hukattu liikaa, sitä ei pidä hukata enää päivääkään, Zelenskyi sanoi kokousvieraille 45 maasta ja kansainvälisestä järjestöstä.

Kokous hyväksyi yhteisen loppujulistuksen, jonka mukaan yhteistyöfoorumin puitteissa työskennellään Krimin ja Sevastopolin miehityksen rauhanomaiseksi lopettamiseksi sekä alueen palauttamiseksi Ukrainan hallintaan.

Ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista ei odota huippukokouksen tai Krim-foorumin toiminnan johtavan konkreettisiin muutoksiin niemimaan tilanteessa.

–  Ei tämä tietenkään muuta Venäjän suhtautumista Krimiin, mutta kokous on hyvin tärkeä Ukrainan ja lännen suhteille, Moshes sanoo.

Moshesin mukaan Venäjän happamat reaktiot Krim-kokoukseen ovat osaltaan osoittaneet, että foorumilla on jotain merkitystä. Hän myös kehui Suomea, joka antoi kokoukselle painoarvoa osallistumalla siihen korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Puheenvuorossaan Kiovassa presidentti Sauli Niinistö vakuutti Suomen tukevan Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Niinistö muistutti mainittujen periaatteiden sisältyvän Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitettuun Etykin päätösasiakirjaan, joka muodostaa koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen perustan.

–  Ukrainalle tämä ei ole vain periaatekysymys vaan kovaa todellisuutta, Niinistö totesi.

Hän viittasi Viron presidentin Kersti Kaljulaidin aiempaan puheenvuoroon, jossa tämä kertoi tunnelmiaan edellispäivän vierailultaan Krimiä muusta Ukrainasta erottavalle linjalle.

Ihmiset kulkivat hänen mukaansa laittoman rajalinjan yli jalan tapaamaan toisella puolella olevia sukulaisiaan ja molemmin puolin tietä varoitettiin kylteissä miinoista.

–  Yhtäkkiä kuvittelin neljä- tai viisivuotiaan lapsen karkaavan vanhemmiltaan ja juoksevan pellolle poimimaan kukan. Hyvät ystävät, se oli todella pelottava tunne, Kaljulaid kuvaili.

Niinistön mukaan Helsingin päätösasiakirjan kirjaimen lisäksi olisi syytä puolustaa myös sen ”henkeä” eli vastapuolien valmiutta vuoropuheluun keskinäisistä erimielisyyksistä huolimatta.

–  On rakennettava luottamusta, jotta varmistettaisiin olosuhteet, joissa kansat voivat elää todellisessa ja kestävässä rauhassa. Lyhyesti: maailma tarvitsee Helsingin henkeä, Niinistö päätti puheenvuoronsa.

Jonkin verran huomiota kansainvälisissä kommenteissa herätti se, ettei edellisenä päivänä Kiovassa vieraillut Saksan liittokansleri Angela Merkel katsonut aiheelliseksi osallistua kokoukseen.

Poissa oli myös toisen Ukrainan tilannetta vuosien varrella setvineeseen niin kutsuttuun Normandia-ryhmään kuuluvan länsimaan johtaja, Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Ukrainassa juhlitaan tiistaina maan itsenäistymistä Neuvostoliitosta 30 vuotta sitten. Suomen Puolustusvoimat osallistuu juhlapäivän paraatiin asettamalla siihen kolmen sotilaan lippuvartion.