Uhkaako halpa tuontiliha maataloutta? – "Hintakilpailussa emme tule pärjäämään"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkailee parhaillaan eurooppalaisia maita tulleilla, mutta samaan aikaan EU ja Etelä-Amerikan maat solmivat merkittävän vapaakauppasopimuksen.
Se poistaa maiden väliset tullit lähes 90-prosenttisesti seuraavan 15 vuoden aikana.
EU sekä Etelä-Amerikan Mercosur-maat eli Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay allekirjoittivat sopimuksen lauantaina jopa 25 vuotta kestäneiden neuvottelujen päätteeksi. Euroopan parlamentti äänestää asiasta vielä tammi-helmikuun vaihteessa.
Sopimus avaa ovia suomalaiselle ruokaviennille. Maatalouden ja etenkin lihantuotannon yllä leijuu kuitenkin pelko kannattavuuden romahtamisesta, kun Euroopan markkinoille saapuu halpaa naudan- ja broilerinlihaa.
Lihan lisäksi Eurooppaan odotetaan entistä enemmän esimerkiksi sokerin, riisin, hunajan ja soijapapujen tuontia.
Naudanlihaa itsekin tuottava keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen sanoo, että nimenomaan liha on vapaakauppasopimuksessa kriittisin ja haavoittuvin elintarvike.
– EU-maat ja myös Suomi näkevät sopimuksessa enemmän plussia kuin miinuksia, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa vaikuttava Viljanen toteaa.
– Sopimus ei saa tarkoittaa sitä, että suomalaista lihantuotantoa ajetaan ahdinkoon.
Keskustaedustaja muistuttaa, että maan hallituksen vastuulla on seurata Mercosur-sopimuksen suojalausekkeiden pitämistä. Niiden mukaan EU:n sisämarkkinoille ei sallita tuotteita, joita ei ole tuotettu samoilla kriteereillä kuin EU:ssa. Toiseksi maataloustuotteiden tullivapaa tuonti voidaan keskeyttää, mikäli EU:n tuottajat kärsivät markkinahäiriöistä.
Viljanen korostaa, että suomalainen nauta on eri tuote kuin brasilialainen. Tuotantokustannukset ovat Brasiliassa edullisemmat, mutta myös eläinten hyvinvointivaatimukset ja esimerkiksi antibioottien käyttö ovat löysempiä kuin Suomessa.
– Hintakilpailussa me emme tule pärjäämään esimerkiksi Brasilian tuotannolle, se on aika lailla selvä, Viljanen sanoo.
Hän myöntää pelkäävänsä, että tilanne heikentää lihantuotannon kannattavuutta.
– Pelko on olemassa, ja voi sanoa, että tavalla tai toisella tämä vaikuttaa. Mutta sopimusehdoista täytyy pitää tosi tarkkaan kiinni, ettei markkina vääristy.
Atrian yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Lahti ihmetteli Maaseudun Tulevaisuudessa, miten myötäsukaisesti tuottajajärjestö MTK suhtautuu vapaakauppasopimukseen.
– Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnastakaan ei ole kuultu poikkipuolista sanaa eikä mitään esityksiä toimenpiteistä, joilla autetaan toimialoja, jotka joutuvat tämän sopimuksen myötä ongelmiin, hän kummasteli.
Viljasen mukaan huolet on huomioitu prosessin varrella valiokunnan työssä. Hän huomauttaa, etteivät myöskään lihatalot ole pitäneet asiasta suurta meteliä – kenties siksi, että Mercosuria hiottiin todella pitkään, eikä se tuntunut niin ajankohtaiselta kysymykseltä.
– Siinä taisi käydä vähän niin, että tämä asia jäi maatalouspolitiikan agendalla muiden megaluokan asioiden varjoon, hän pohtii.
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin näkee myös Mercosur-sopimuksessa sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Suomella on kovat tavoitteet ruokaviennin tuplaamisesta vuoteen 2031 mennessä, ja siinä vapaakauppasopimuksesta voi olla hyötyä. Alue kattaa yli 700 miljoonan kuluttajan markkinat.
– Tällä hetkellä Suomi tuo ruokaa noin viidellä miljardilla eurolla, kun vienti on vain reilut kaksi miljardia. Meidän pitäisi päästä voimakkaammin maailmalle, Wallin kertoo.
Hän sanoo, että teollisuus ja maitosektori voivat hyötyä uusista vientiapajista, mutta lihapuolella huoli on suurin.
– On nykyhallituksen ja seuraavan hallituksen tehtävä huolehtia, että suojalausekkeet pitävät ja ovat sitä, mitä on luvattu. Jos ne jäävät vain kevyiksi lauseiksi, koko homman saisi pysäyttää, Wallin sanoo.
Nähdäänkö kaupoissa jatkossa suuria määriä eteläamerikkalaista broileria tai nautaa?
– Toivottavasti ei, Wallin vastaa.
– Kuluttajat tietysti päättävät aika isosti, mikä menee kaupaksi.
Wallin toivoo myös suomalaisten kauppaketjujen suosivan suomalaista lupaustensa mukaisesti.
– Kauppa tekee tietysti päätöksensä siitä, mitä se kuluttajille tarjoaa. Toivottavasti kaupan lupaukset suomalaisen ruuan puolustamisesta pitävät.
Elinkeinoelämä on vapaakauppasopimuksesta innoissaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK muistuttaa, että Mercosur-maat ovat tähän asti suojanneet markkinoitaan monella tapaa.
Ulkomaista kilpailua ovat vaikeuttaneet sekä korkeat tullit että monimutkaiset tullausmenettelyt, tekniset määräykset ja sertifiointivaatimukset.
– Nyt eurooppalaiset yritykset saavat etulyöntiaseman, kun sopimus tekee kaupankäynnistä merkittävästi halvempaa ja helpompaa, EK toteaa.
– Tällä hetkellä Latinalaisen Amerikan osuus Suomen viennistä on alle kaksi prosenttia. Kaupan vapauttaminen avaa meille siis paljon mahdollisuuksia, pk-sektori mukaan lukien.
EU-komission arvion mukaan EU:n vienti Mercosur-alueelle voi kasvaa jopa 39 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, EK kertoo.
Yksistään jo tullimaksujen poisto tuo EU-alueelle yli neljän miljardin euron säästöt joka vuosi.
Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen katsoo, että Mercosur-sopimus oli hyväksyttävissä nimenomaan maatalouden turvaamista varten laadittujen suojalausekkeiden vuoksi.
Sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet ovat jääneet liian vähälle huomiolle, Katainen totesi tiedotteessa.
– Korkeatasoisilla suomalaisilla maataloustuotteilla on huomattavia mahdollisuuksia Etelä-Amerikan markkinoilla, joissa kysyntä kasvaa vaurastumisen myötä. Tämä avaa uusia näkymiä pitkään paikallaan polkeneelle maataloustuotteiden viennille, Katainen kertoi.