Työttömät eivät saa palveluita ja etuuksia tai ne ovat vääriä
Työttömät ovat syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta. Näin suoraan toteavat selvityshenkilöt Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä ja kuntoutuslääkäri Raija Kerätär, jotka tekivät sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta työttömiä koskevan selvityksen.
Osatyökykyisten tai työkyvyttömien työttömien määrää ei raportin mukaan edes tarkkaan ottaen tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että työtä hakee arviolta 27 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä ja väärän etuuden piirissä.
Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden alussa noin 81 000. Raportin mukaan heistä 16 000:n työkykyä voitaisiin kohentaa hoidoilla, kuntoutuksella ja työmarkkinoiden joustoilla.
Selvityshenkilöt vaativat parempaa arviointia siitä, mitä palvelua ihminen todellisuudessa tarvitsee ja onko hän työkyvytön vai kykenevä työhön.
Noin 600 000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Heistä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000 ja työssä noin 300 000, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2012 tiedoista.
Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat usein samanaikaisesti monia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, Kelan palveluita ja TE-palveluita. Kenelläkään ei kuitenkaan ole vastuuta palveluiden yhteensovittamisesta, eivätkä asiakkaat saa tarvitsemiaan työkyvyn arviointi- ja tukipalveluita.
– Palvelut toteutuvat sattumanvaraisina, osittaisina tai jäävät toteutumatta, raportissa sanotaan.
Raportti ehdottaa ratkaisuksi hallituskausien yli ulottuvaa strategista työkykyohjelmaa. Raportissa esitellään kattavasti ratkaisuja, esimerkkinä työnvälitys- ja rekrytointipalvelujen uudelleenmuotoilua.
Selvityshenkilöt luovuttivat raportin torstaina sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) ja työministeri Jari Lindströmille (sin.).
Työeläkeyhtiö Ilmarinen kertoi torstaina, että sen laskelmien mukaan osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuva toteutumaton työpanos on arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa.