"Työttömän työnhakijan ei kannata lahjoittaa sukusolujaan" – Lapsettomien yhdistys vaatii korjausliikettä hedelmöityshoitoihin
Yhä useampi tarvitsee lahjoitettuja munasoluja saadakseen lapsen. Lapsettomien yhdistys Simpukka vaatii munasolulahjoittajien korvauksen merkittävää nostoa.
Hallitus aikoo korottaa munasolujen luovuttajalle maksettavaa haittakorvausta noin 250 eurosta 350 euroon ensi vuodesta alkaen.
Simpukka ry kuitenkin huomauttaa, että munasolujen lahjoitus vaatii arviolta viisi käyntiä hedelmöityshoitoklinikalla.
– Keräyksen jälkeen tarvitaan yhdestä kolmeen sairauslomapäivää sekä mahdollisesti muita työpoissaoloja, joten 350 euroa ei riitä kattamaan munasolulahjoittajille aiheutuvaa haittaa, Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio sanoo tiedotteessa.
– Sukusolujen lahjoittajista on jatkuva pula, mihin haittakorvauksen merkittävä korotus voisi osaltaan vastata.
Työttömälle munasolujen lahjoitus on todellinen taloudellinen riski. Simpukka ry:n saamien tietojen mukaan lahjoittamisesta saatavan korvauksen vuoksi työttömät menettävät osan työttömyysturvastaan.
Työttömyysturvan suojaosuus poistui vuonna 2024, mikä tarkoittaa, että työtulot vähentävät työttömyysturvaa ensimmäisestä eurosta alkaen.
– Kohderyhmältä saamamme tiedon mukaan työttömän työnhakijan ei kannata lahjoittaa sukusolujaan, koska lahjoittamisesta saatavan korvauksen vuoksi he menettävät osan työttömyysturvastaan. Tämä tulee korjata välittömästi, jotta ainakaan suojaosan puuttumisen vuoksi mahdollisia munasolulahjoittajia ei menetettäisi, Savio vaatii.
Lahjoittajien motiivit luovuttaa munasolujaan eivät kuitenkaan juurikaan liity taloudelliseen hyötyyn vaan aitoon haluun tukea lasta toivovia.
– Sukusolujen lahjoittajilla on usein lähipiirissään tahatonta lapsettomuutta kokevia, ja motiivi lahjoittamiseen on puhdas auttamisen halu. On kuitenkin tärkeää, että haittakorvaus aidosti kattaa lahjoituksesta aiheutuvat taloudelliset kulut, näkee Savio.
Simpukka ry:n tietojen mukaan lahjasoluhoitoihin julkiselle sektorille hakeutuvat joutuvat odottamaan hoitojen aloittamista noin vuoden. Tämä johtuu siitä, että sukusolujen lahjoittajia ei ole yhtä paljon kuin hoitoihin hakeutuvia. Pahimmillaan odotusaikojen ja resurssien puutteen vuoksi hoitoihin pääsy evätään jo ennen yläikärajan saavuttamista.
Lahjasoluhoitojen avulla sai vuonna 2023 alkunsa 842 lasta.