Työmarkkinaosapuolet: Työvoimapulaan käytävä käsiksi täsmäkouluttamalla – "ei välttämättä tarvita kahden vuoden ammatillista koulutusta"
Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan pitäisi käydä käsiksi muun muassa kouluttamalla ihmisiä niin, että se mahdollisimman hyvin puree kulloiseenkin tarpeeseen.
– Jos meiltä puuttuu vaikkapa prosessityöntekijöitä elintarviketeollisuudesta, lyhyempi koulutus voi riittää. Siihen ei välttämättä tarvita kahden vuoden ammatillista koulutusta, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Kyse voi hänen mukaansa olla lisäkoulutuksesta, täydennyskoulutuksesta tai tutkinnon osasta.
Hän avasi STT:lle työmarkkinaosapuolten yhdessä asiantuntijoiden kanssa laatimia ehdotuksia, joilla voitaisiin vauhdittaa Suomen talouskasvua ensi vaalikaudella. Osapuolet totesivat, että osaaminen ja koulutus ovat keskeiset tekijät sekä tuottavuuden että työvoiman saatavuuden parantamisessa.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) käynnistämän Suomen suunta -hankkeen loppuraportti julkaistiin maanantaina.
Raportin mukaan koulutusohjelmiin pitää lisätä mahdollisuuksia laajentaa tutkintojen sisältöjä ja yhdistellä eri tutkintojen osia joustavasti eri oppilaitoksista ja korkeakouluista.
Työtä veti talousvaikuttaja Sixten Korkmanin johtama koordinaatioryhmä. Pylkkänen sekä työelämäprofessori Martti Hetemäki johtivat valmisteluryhmiä.
Raportissa todetaan myös, että esimerkiksi osatyökykyisten työnteosta pitäisi tehdä kannattavaa sovittamalla yhteen ansiotuloja ja etuuksia.
– Palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen sekä osatyökyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista kehitetään kolmikantaisesti valmistelemalla.
Raportissa ehdotetaan myös, että jatketaan kolmikantaisesti toimien suunnittelua yli 55-vuotiaiden työssä jaksamiseksi, osaamisen ylläpitämiseksi ja ikäsyrjinnän vähentämiseksi.
Koordinaatioryhmän mukaan myös työvoiman maahanmuuttoa tulee lisätä ja ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä pätevöitymisväyliä täytyy kehittää.
Koordinaatioryhmässä oli edustajat SAK:sta, EK:sta, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä, Akavasta ja STTK:sta.
Mitään yllättäviä, uusia avauksia raportti ei pidä sisällään. Hanke ei myöskään esitä lyhyen tähtäimen sopeutustoimia kuten menoleikkauksia tai veronkorotuksia.
TEMin tekemän arvion mukaan noin 140 000 työttömällä ei ole koulutusta niihin työpaikkoihin, joita olisi tarjolla.
– Emme olisi päätyneet yhtä pahaan tilanteeseen, jos olisimme olleet valppaampina sen suhteen, minkälaista työvoimaa ja koulutusta työmarkkinoilla kysytään. Toisaalta sitä ei aina voikaan ennustaa, mutta toisaalta järjestelmämme myös reagoi hitaasti tuotantorakenteemme muutoksiin, Pylkkänen totesi STT:lle.
Myös muutosjäykkyyttä on esiintynyt. Esimerkiksi koulutuspaikkoja ei ole Pylkkäsen mukaan onnistuttu suuntaamaan tai aloituspaikkoja täyttämään niillä aloilla, joilla on kysyntää työvoimasta.
– Muutoksia on varmaan yritetty aikaansaada, mutta koulutustarjonta ja -rakenteet muuttuvat hyvin verkkaisesti. Toisaalta vasta nyt on alettu arvostaa myös lyhytkestoisempia täsmäkoulutuksia ja osatutkintoja. Näiden vaikuttavuus on sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta monesti parempi kuin pitkäkestoinen tutkintoon johtava koulutus.