Tutkimus: Lapsena kiusaavat syyllistyvät aikuisina muita useammin väkivaltarikoksiin – "Ennaltaehkäisy olisi avainasemassa"
Lapsilla, jotka kiusasivat toisia usein 8–9 vuoden iässä, on kohonnut väkivaltarikollisuuden riski nuorina aikuisina eli 31 vuoden ikään mennessä. Näin osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kansallinen syntymäkohorttitutkimus, joka perustuu Suomessa vuonna 1989 kerättyyn laajaan, koko maan kattavaan epidemiologiseen aineistoon.
Kun tutkimusaineisto kerättiin, osallistujat olivat 8–9-vuotiaita. Osallistujien ollessa 30–31-vuotiaita poliisirekisteristä kerättiin tieto kaikista heihin kohdistuvista väkivaltarikosepäilyistä. Tutkimukseen osallistui yli 5 400 henkilöä.
Riski syyllistyä väkivaltarikoksiin oli suurempi sekä muita lapsia usein kiusaavilla pojilla ja tytöillä kuin niillä lapsilla, jotka eivät kiusanneet toisia lainkaan.
Usein kiusaavilla pojilla riski oli kohonnut myös verrattuna lapsiin, jotka kiusasivat joskus. Usein kiusaavien poikien suhteellinen riski tehdä seuranta-aikana vakava väkivaltarikos, kuten henkirikos tai törkeä pahoinpitely, oli lähes kolminkertainen verrattuna niihin poikiin, jotka eivät kiusanneet lainkaan.
Kiusatuksi joutuminen ei sen sijaan ollut yhteydessä lisääntyneeseen väkivaltarikollisuuden riskiin.
Tutkimuksessa otettiin huomioon perheiden sosioekonomisia taustatietoja ja mahdollinen lapsuusiän psyykkinen oireisto. Yhteys kiusaamisen ja väkivaltarikollisuuden välillä säilyi vanhempien koulutustasosta, perheen rakenteesta ja lapsuusiän oireiluista riippumatta.
Tuloksiin ei myöskään vaikuttanut se, oliko kiusaajalla muitakin kiusaamiskokemuksia, kuten itse kiusatuksi joutumista.
– Tutkimuksemme osoitti kiusaamisen ja väkivaltarikosten yhteyden sekä miehillä että naisilla. Löydökset vahvistavat aiempia viitteitä, joiden mukaan kiusaamisen ehkäisy voi mahdollisesti vähentää väkivaltarikoksia, sanoo päätutkija Elina Tiiri Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lapsuusiän psykososiaalisten ongelmien yhteyttä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin, päihdeongelmiin, kuolleisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikollisuuteen, elämänhallintaan ja syrjäytymiseen.
Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin mukaan tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa, jonka avulla voidaan kehittää palveluita, varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä.
Niiden tehokkuus rikollisuuden, syrjäytymisen ja psykososiaalisten ongelmien hoidossa on laajalti tiedossa ja tunnustettu, mutta resurssit ovat olleet kortilla 90-luvun laman leikkauksista lähtien.