Tutkimus: Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla aikuisuuden kynnyksellä enemmän mielenterveysongelmia, kuolleisuutta ja rikollisuutta myös sisaruksiin verrattuna

Kodin ulkopuolelle sijoittaminen ei riitä turvaamaan lapsen kehitystä, vaan hän voi altistua haitallisille kokemuksille myös sijoituksen aikana, kertoo tuore tutkimus.

Sijoitettujen lasten tilanne oli aikuisuuden kynnyksellä muuhun väestöön verrattuna keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta.

Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 1986–2000 syntyneitä lapsia, joita on yhteensä noin 890 000. Heistä kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna noin 30 000 lasta ja nuorta.

Sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu.

– Lastensuojelun laatuun liittyy merkittäviä huolia. On tärkeää kehittää sijaishuoltoa ja ennaltaehkäiseviä toimia, jotta sijoituksilta voidaan aiempaa useammin välttyä, toteaa THL:n ja Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan sijoitus kuitenkin hyödyttää merkittävästi esimerkiksi sellaisia lapsia, joita vanhemmat vahingoittavat tai täydellisesti laiminlyövät, vaikka keskimäärin sijaishuolto onnistuu turvaamaan heikosti lasten hyvinvoinnin verrattuna niihin sisaruksiin, joita ei sijoitettu.

Tutkimuksen mukaan vaikein tilanne oli lapsilla, jotka ovat sijoitettuina lastensuojelulaitoksiin. Myös sijaishuoltopaikkojen vaihdokset lisäävät riskiä erilaisille myöhemmille vaikeuksille.

Tulos tukee aiempaa tutkimusnäyttöä, mutta näyttö on aikaisempaa vahvempaa, sillä nyt verrattiin keskenään myös sisaruksia, joilla oli erilaisia kokemuksia sijaishuollosta.