Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
Haku
Ulkomaat

Japani lähetti Venäjälle protestin ilmatilaloukkauksesta

17.11.2026 8:13
Lue lisää 
Tuloerot
Tuloeroista puhuttaessa on yleensä selvää, mistä puhutaan – erojen kasvaessa rikkaat saavat entistä isomman ja köyhät aikaisempaa pienemmän siivun yhteisestä kakusta. (Kuva: Petra Pöyliö)

Tutkija väittää tuloerojen kasvaneen, toinen todistaa päinvastaista – mutta mikä oikein on totuus?

Tuloerot ovat Suomessa pysyneet vakaina, mutta pienetkin muutokset otsikoidaan usein isosti
Taina Kivelä 13.4.2019 8:00, muokattu 13.4.2019 21:19
a– a+
Tuloerot

Eriarvoisuus on kasvanut. Tuloerot ovat revenneet ja köyhyys koettelee yhä useampia. Tällaisia väitteitä näkee usein – ja vaalien alla tahti on vain kiihtynyt.

Mutta ovatko väitteet totta ja kenen puheisiin on uskominen?

Eriarvoisuus ja tuloerot ovat eri asioita, mutta ne vaikuttavat toisiinsa. Näitä paljon puhuttuja ja keskenään sekoitettuja teemoja yhdistää myös se, että ne ovat sekä yhteiskunnan että ihmisten hyvinvoinnissa keskeisessä roolissa. Siksi niistä pitääkin puhua paljon.

Mutta olisi hyvä myös tietää, mistä puhuu.

Eriarvoisuus on siitä kätevä käsite, ettei sille ole yleispätevää määritelmää. Etsimällä suotuisat faktat ja sopivat tutkijat voi todistaa eriarvoisuuden kasvun. Kun valikoi toisin, voi perustellusti väittää päinvastaista.

– Eriarvoisuus on aina suhteessa johonkin ja näkyy eri ilmiöinä, alkaen sorrosta erilaisiin hierarkioihin. Johtopäätökset riippuvat paljon siitä, mistä ilmiöstä puhutaan, tutkimusprofessori Sakari Karvonen THL:stä vahvistaa.

Epämääräiset käsitteet aiheuttavat sekaannusta, väärinymmärrystä ja puhetta ohi aiheen. Ristiriitojen käsittelyyn ja ongelmien ratkaisuun ne sopivat erityisen huonosti, sillä ne tuppaavat synnyttämään entistä enemmän eripuraa ja uusia pulmia.

– Suomessa useimmat ihmiset ajattelevat eriarvoisuuden tarkoittavan eri ryhmien eriytymistä toisistaan. Sitä, ettei enää ymmärretä todellisuutta, missä toiseen ryhmään kuuluvat elävät.

Karvosen mielestä on todella vaikea arvioida, onko eriarvoistuminen Suomessa kasvanut.

– Mutta sellainen vaara on, että se on kasvamassa. Elämänpiirit, esimerkiksi asuinalueet erkaantuvat, eivätkä ihmiset enää kohtaa toisiaan, hän sanoo.

Useimmat ihmiset ajattelevat eriarvoisuuden tarkoittavan eri ryhmien eriytymistä toisistaan. Sitä, ettei enää ymmärretä todellisuutta, missä toiseen ryhmään kuuluvat elävät.

Sakari Karvonen

Tuloeroista puhuttaessa on yleensä selvää, mistä puhutaan – erojen kasvaessa rikkaat saavat entistä isomman ja köyhät aikaisempaa pienemmän siivun yhteisestä kakusta.

Suhteellinen Gini-kerroin on ylivoimaisesti suosituin käytetyistä tuloeromitoista, ja sen tulkinta on helppoa – mitä suurempi luku, sitä suuremmat tuloerot.

Gini-kertoimen pienin arvo (0) saavutetaan, kun kaikilla tulonsaajilla on yhtä suuret tulot. Suurin arvo (1) kuvaa tilannetta, jossa yksi tulonsaaja saa kaiken ja muut jäävät mopen osalle. Tilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina eli sadalla kerrottuna.

Alla olevassa kuvassa esitetään Gini-kertoimen arvot kymmenen vuoden ajalta 1995–2000 ja 2000–2017.

Aika pieniäkin muutoksia Gini-kertoimessa otsikoidaan isosti.

Kuvien perusteella näyttää siltä, etteivät tuloerot ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet. Aikaisemmin kasvu on toki ollut, erityisesti lamasta toipuvassa Suomessa.

Vanha viisaus – raha menee rahan luo – pätee hyvin myös tulojen suhteen. Tuloeroilla on siis taipumus kasvaa, kun talouskin kasvaa, ja päinvastoin.

1990-luvun laman jälkeen vuonna 1995 Gini-kerroin oli vain 22,2. Sen jälkeen kerroin kasvoi vuoteen 2000 asti. Seuraavana vuonna pörssin IT-kupla puhkesi ja tuloerot supistuivat parin vuoden ajan ja palasivat sitten kasvu-uralle. Huippuluku 29,5 saavutettiin ennen suurta talouskriisiä vuonna 2007.

Merkille pantavaa on, että vuodesta 2012 alkaen kerroin on pysytellyt 27 tuntumassa. Tuloerot ovat siis reippaasta talouskasvusta huolimatta pysytelleet ennallaan. Lisäksi köyhimpien tulot ovat kasvaneet keskituloisia enemmän: tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2017 keskituloisten tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja pienituloisimman kymmenesosan 2,2 prosenttia.

Pitäisi siis olla helppoa päätyä monen tutkijan tulkintaan – tuloerot ovat Suomessa pysyneet vakaina. Tutkimusprofessori Karvonen on samoilla linjoilla.

– Tuloerot eivät ole viime vuosina olennaisesti kasvaneet. Vähän kasvua oli vuodesta 2016 vuoteen 2017, mutta maltillisissa luvuissa mennään kansainvälisesti verrattuna, hän sanoo.

Tuloerot Suomessa ovat myös pieniä. Euroopassa, jossa tuloerot ovat kansainvälisesti verrattuna alhaisia, Suomen erot olivat kuudenneksi pienimmät vuonna 2015. Kehitysnäkymä on lisäksi laskeva.

Silti esimeriksi Yle otsikoi syyskuussa 2017: ”Köyhät näyttävät köyhtyvän ja rikkaat rikastuvan: Laskelmat kertovat tuloerojen kasvavan.” Helsingin Sanomat kertoi samaan aikaan, että ”Ensi vuoden budjetti kääntää tuloerot selvään kasvuun – Tämä hallitus toteuttaa erilaista tulonjakopolitiikkaa, sanoo ekonomisti”.

Miksi näin?

– Aika pieniäkin muutoksia Gini-kertoimessa otsikoidaan isosti. Nämä ovat niin tunteitakin herättäviä asioita, että jos löytyy omaa vakaumusta tukevaa tietoa, siihen mielellään tartutaan, Karvonen pohtii.

Nämä ovat niin tunteitakin herättäviä asioita, että jos löytyy omaa vakaumusta tukevaa tietoa, siihen mielellään tartutaan.

Sakari Karvonen

Toinen syy voi löytyä siitä, että tarkastellaan vain tiettyä osaa kokonaisuudesta.

– Jos katsotaan lapsiperheiden tai yksinhuoltajien tulojen kehitystä, esimerkiksi suhteellisen köyhyyden mittarilla eli mediaanitulolla, se on viime vuoden lopulla kasvanut.

Myös mittareilla on vaikutusta asiaan.

Ginikertoimen lisäksi usein käytetty mittari on tulojen kehitys eri ansiotasoilla – erityisesti kiinnostaa väestön kaikkein vähiten ja eniten ansaitsevien välisten erojen muutos. Sieltäkään ei tosin löydy tukea väitteille, että tuloerot olisivat kasvaneet Suomessa. Päinvastoin.

– Ylimmän ja alimman tulokymmenyksen erojen kehitys eivät kerro olennaisista muutoksista, Karvonen sanoo.

– Mutta jos katsotaan vaurainta prosenttia, siellä erot ovatkin jo suurempia. Siellä on tapahtunut isompaa irtiottoa.

Erityisesti suurituloisimman promillen tulojen nousu on ollut voimakasta verrattuna muihin. Suomessa tähän käsittämättömän rikkaaseen joukkoon kuuluvat esimerkiksi peliyhtiö Supercellin perustajat.  

Myös monet urheilumaailman huiput ansaitsevat miljoonia ulkomailla, eivätkä maksa verojaan Suomeen. Silti heitä arvostetaan ja ihaillaan laajasti.

– Supercellin ihmiset ovat käyttäneet tulojaan yhteiskunnallisesti hyviin kohteisiin. Näkyvästi, Karvonen huomauttaa.

Nuoret voivat kuvitella, että julkisuus tuo vaurautta. Todellisuudessa monet julkkiset ovat rutiköyhiä, THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen sanoo. (Kuva: Thl/harriet Järf)

Yritystoiminnalla ja urheilemalla vaurastuneiden elämä on Karvosen arvion mukaan niin kaukana tavallisen kansalaisen kokemuksista, ettei sitä voi edes kadehtia – superrikkaat ovat omanlaisensa kasti.

Myös tunnettu ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty väittää, ettei eriarvoisuuden näkökulmasta ole väliä sillä, miten kaikista rikkain väestönosa voi, koska he elävät kuitenkin niin omassa maailmassaan.

– Mutta minä ajattelen, että sillä on vahva symbolinen merkitys suhteessa tasa-arvoon, Karvonen toteaa.

– Huonona puolena tässä voi myös olla kuva, että on olemassa helppoja oikoteitä rikkauteen. Erityisesti nuoret voivat kuvitella, että julkisuus tuo automaattisesti vaurautta. Todellisuudessa monet julkkiset ovat rutiköyhiä, hän sanoo.

Silti Karvonen näkee asiassa myös hyviä puolia.

– Sankareita tarvitaan myös meidän demokraattisessa ja tasapäistävässä yhteiskunnassamme, professori toteaa.

Monien mielestä tuloerot ja niiden kasvu ovat yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Esimerkiksi ajatuspaja Liberan entinen toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen vaati blogissaan (22.6.2017) lisää tuloeroja Suomeen.

– Tuo ajattelu perustuu siihen, että uskotaan että kun ihmisellä on paljon rahaa, hän laittaa sen poikimaan ja kiertämään yhteiskuntaan niin, että kaikki hyötyvät, Karvonen selventää.

Hän ymmärtää ajattelun perusteet, mutta ei silti innostu niistä. Ajatus on Karvosen mukaan ensinnäkin hyvin kiistanalainen, ja vahvasti kontekstiin sidottu. Se siis toimii eri ympäristöissä eri tavalla.

Suomeen pitäisi myös saada lisää rikkaita.

Heikki Pursiainen

– Meikäläinen yhteiskunta on tottunut siihen, etteivät erot ole liian suuria. Muutoin monet hyveet, jotka tasa-arvoisesta yhteiskunnasta saadaan, alkavat rapautua, Karvonen sanoo.

Uhanalaisia hyveitä ovat hänen arvionsa mukaan esimerkiksi sosiaalinen koheesio, suhteellisen hyvä terveydentila ja turvallisuus. Juuri niistä EU:n komissio antoi Suomelle kiitosta viimeisessä maaraportissaan.

– Rapautumista ei ole vielä havaittavissa, mutta sellainen uhka on olemassa, Karvonen kommentoi.

Tuloeroja voidaan kuvata monilla mittareilla. Yleisimmin käytetyn suhteellisen Gini-kertoimen lisäksi esimerkiksi logaritmisella keskiarvopoikkeamalla eli MLD-mitalla tai absoluuttisella Gini-kertoimella.

Tuloerojen kehityksen tulkintaa saattaa vaikeuttaa se, että Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Sen arvo ei siis muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran.

Tuloero sotketaankin usein tulonlisäykseen tai -vähennykseen, jotka ovat absoluuttisia määreitä. 

Menikö vaikeaksi? Otetaan esimerkki, sillä asia selviää.

Pasin tulot ovat 3 000 euroa ja Mari tienaa tuplasti eli 6 000 euroa. Koska Pasin tulot ovat puolet Marin tuloista, Gini-kerroin on 50.

Molemmat saavat lisää liksaa, Pasi 300 ja Mari 600 euroa käteen. Pasin tulot ovat nyt 3 300 ja Marin 6 600 euroa. Kumpikin saa nyt 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin, ja Pasin tulot ovat yhä puolet Marin tuloista.

Marin ja Pasin tuloero säilyi siis samana, mutta Marin 600 euron tulonlisäys on kaksinkertainen Pasin 300 euroon verrattuna.

Joidenkin tutkijoiden mielestä tuloeroja pitäisi mitata nimenomaan absoluuttisilla mittareilla.

Esimerkiksi erikoistukija Marja Riihelä ja emerituspofessori Matti Tuomala kertovat Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta –lehdessä (1/2019) haluavansa mitata tuloeroja joko absoluuttisella Gini-kertoimella tai logaritmisella keskiarvopoikkeamalla eli MLD-mitalla, joka reagoi voimakkaammin ylimpien tulojen kasvuun ja laskuun kuin suhteellinen Gini-kerroin.

Tosin näidenkin mittareiden mukaan tuloerot ovat kasvaneet vuodesta 1995 vuoteen 2007, ja sen jälkeen laskeneet vuoteen 2010 saakka. Siitä eteenpäin erot ovat pysytelleen jotakuinkin samana.

Juttu on alunperin julkaistu Suomenmaan viikkolehdessä 22.3.2019. Suomenmaan voit tilata täältä.

Lue myös

TEM ennustaa: Työttömyysaste kääntyy laskuun vuoden lopussa – datakeskukset eivät työllistä pitkällä aikavälillä

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisten määrässä on tapahtunut ”ohut ja verkkainen” käänne parempaan.
17.11.2026 9:00

Ranskassa luvassa jälleen lakkoja ja mielenosoituksia

Ranskassa on tänään jälleen luvassa mielenosoituksia ja lakkoja. Ammattiliitot ovat kehottaneet liki kuutta...
17.11.2026 8:56

Stubb FT:lle: Venäjää koskevien neuvotteluiden ulkoistaminen Yhdysvalloille vastuutonta

Venäjää koskevien neuvotteluiden ulkoistaminen Yhdysvaltain hallinnolle on ollut vastuutonta, sanoo tasavallan presidentti Alexander...
17.11.2026 8:46

Aihetunnisteet

eriarvoisuus gini gini-kerroin tuloerot

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Venäjä: Ukraina iski Kertshinsalmen siltaan
Uutiset | 16.11.2026 9:56
Somalia ja Somalimaa ovat kuin yö ja päivä – miten samalta pohjalta syntyi kaoottinen sotatanner ja vakaa demokratia?
Uutiset | 16.11.2026 21:25
Ruotsin prinsessa Estelle tet-harjoittelussa Helsingissä
Uutiset | 16.11.2026 18:36
Viro sulkee Venäjän-rajansa joulukuun alussa – Venäjä: Hillitöntä venäläisvastaisuutta
Uutiset | 15.11.2026 20:51
”Sormenjäljet johtavat suoraan Venäjän sotilastiedusteluun,” Liettuan ulkoministeri sanoo
Uutiset | 16.11.2026 14:13
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17
New York Times: Venäjän vaatimukset Ukrainan sodasta ja Euroopan turvallisuudesta eivät ole muuttuneet
Uutiset | 14.11.2026 14:32
Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Miksi tupakoitsijat sairastuvat harvemmin Parkinsonin tautiin? Tuore tutkimus tarjoaa selityksen
Uutiset | 13.11.2026 21:44
Merz: Euroopan ei tarvitse keskustella turvallisuudestaan Venäjän kanssa
Uutiset | 13.11.2026 15:14
Miksi Suomessa ei lähdetä barrikadeille, vaikka maa keikkuu työttömyystilastojen kärjessä? – Tutkija kommentoi
Uutiset | 16.11.2026 14:25
Kushner: USA haluaa Ukrainalle, Venäjälle ja Euroopalle uuden turvallisuuskehikon
Uutiset | 10.11.2026 11:19
Yhdysvaltalaistuomari ei suostunut BBC:n vaatimukseen hylätä Trumpin nostama kunnianloukkauskanne
Uutiset | 11.11.2026 5:20
Rock | Keikka Kremlin sydämessä jäi Gary Mooren viimeiseksi – lähes neljän promillen humala vei kitaristilegendan Espanjan-lomalla
Uutiset | 7.11.2026 21:12
Moskova ja Peking jyrähtävät: Ulkopuolisten ei pidä sotkeutua
Uutiset | 22.10.2026 9:00
Nuohoojalla voi olla hyvä syy kieltäytyä työstään – ”Suuri osa ei ota huomautuksia riittävän vakavasti”
Uutiset | 2.11.2026 22:15
Kiovalaiset elävät jatkuvan paineen alla – ”Valmistautukaa, Suomen kansa, sillä saatatte olla seuraavia”
Uutiset | 6.11.2026 9:00
Ilmasota | F-35:n ”esi-isä” oli sodassa kova rauta – romanialaiset aiheuttivat amerikkalaispiloteille painajaisen kesällä 1944
Uutiset | 6.11.2026 21:38
Purra teki johtopäätöksen Wolt-kuskeista: ”Suomi ei tarvitse maailmalta näitä korkeakoulutettuja ’huippuosaajia’”
Uutiset | 30.10.2026 9:03
Historia | Miksi antifasistinen valtio puki sotilaansa kuin natsit? DDR:n armeijan ulkoasu hämmensi monia
Uutiset | 25.10.2026 21:38
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Maajussille morsiamessa tuli pettymys, mutta se opetti – Hannu Laturi tähtää nyt eduskuntaan
Uutiset | 1.11.2026 9:00
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59

Uusimmat

TEM ennustaa: Työttömyysaste kääntyy laskuun vuoden lopussa – datakeskukset eivät työllistä pitkällä aikavälillä
Uutiset | 17.11.2026 9:00
Ranskassa luvassa jälleen lakkoja ja mielenosoituksia
Uutiset | 17.11.2026 8:56
Stubb FT:lle: Venäjää koskevien neuvotteluiden ulkoistaminen Yhdysvalloille vastuutonta
Uutiset | 17.11.2026 8:46
Venäjä: Ukraina iski Venäjälle yli 1 400 droonilla
Uutiset | 17.11.2026 8:23
Erääntyneistä luotoista tulee jatkossa Suomi.fi-viesti
Uutiset | 17.11.2026 8:20
Japani lähetti Venäjälle protestin ilmatilaloukkauksesta
Uutiset | 17.11.2026 8:13
Kanada ja Kiina sopivat tullien alentamisesta
Uutiset | 17.11.2026 8:07
Järjestelmähäiriö viivästytti lentoja Yhdysvalloissa, myös pankeissa ongelmia
Uutiset | 17.11.2026 3:33
Ukrainan Komyshuvahan pelastustyöt päättyivät, uhreja yli 70
Uutiset | 17.11.2026 3:10
Uutta vaaratiedotejärjestelmää testataan keskipäivällä
Uutiset | 17.11.2026 1:01
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Kremlin kasvattama Julia Kuokkanen kertoo, miksi venäläiset näkevät hyökkäyssodan ”paikallisena konfliktina”
Uutiset | 15.11.2026 14:30
Osakesäästäjiltä peukkua Kurvisen avaukselle valtionobligaatioiden palauttamisesta: Pankkitileiltä voisi liikahtaa jopa miljardeja
Uutiset | 10.11.2026 13:45
Faijailusta tuli coolia, mutta onko tulevaisuudessa enää niin, tutkija kysyy – ”Tätä puolta ei tulla ajatelleeksi”
Uutiset | 8.11.2026 8:31

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
TEM ennustaa: Työttömyysaste kääntyy laskuun vuoden lopussa – datakeskukset eivät työllistä pitkällä aikavälillä
Uutiset | 17.11.2026 9:00
Ranskassa luvassa jälleen lakkoja ja mielenosoituksia
Uutiset | 17.11.2026 8:56
Stubb FT:lle: Venäjää koskevien neuvotteluiden ulkoistaminen Yhdysvalloille vastuutonta
Uutiset | 17.11.2026 8:46
Italian armeija on sotahistorian suuri vitsi – miksi Mussolinin sotilaat tarvitsivat jatkuvasti saksalaista pelastuspartiota?
Uutiset | 13.11.2026 21:24
Talvisodan veteraani Mauno Tulijoki on kuollut – jäljellä enää yksi, kaikkien veteraanien määrä tällä hetkellä luultavasti vain 600
Uutiset | 16.11.2026 10:59
Historia | Volgan mutkaan nousi muutamassa vuodessa jättiläismäinen autotehdas – AvtoVAZ oli Neuvostoliiton ja Fiatin huima yhteisprojekti
Uutiset | 15.11.2026 21:17

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Arvojen ja aluepolitiikan suuri päivä
Mielipide | 17.11.2026 9:40
Lukijalta: Alueilla on tärkeä merkitys Suomen kokonaisturvallisuudelle
Mielipide | 17.11.2026 9:26
Lukijalta: Keskustan suunta ratkaistaan arjessa, jalkautumalla ja uudistumalla
Mielipide | 17.11.2026 9:23
Lukijalta: Nyt on naisen vuoro päästä puoluevaltuuston puheenjohtajaksi
Mielipide | 16.11.2026 9:56

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Kymenlaakson Keskusta vaatii valtiolta toimia itäisen Suomen elinvoimaan
Uutiset | 16.11.2026 15:43
Sari Salminen valittiin Etelä-Hämeen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi
Uutiset | 16.11.2026 15:20
Emilia Hirvi jatkaa Keski-Pohjanmaan Keskustan johdossa – piiri vaatii hallitukselta vastuuta sote-rahoituksesta
Uutiset | 16.11.2026 14:58
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata