Unkarissa tapahtui nuorten ja nöyryytettyjen vallankumous, sanoo tutkija

Unkarissa tapahtui sunnuntain parlamenttivaaleissa nuorten ja nöyryytettyjen vallankumous, arvioi politiikantutkija, dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.

Hän uskoo, että pääministeri Viktor Orbanin kaataneen Tisza-puolueen murskavoiton takana olivat muun muassa Orbanin pitkään ja korruption leimaamaan valtakauteen kyllästyneet nuoret.

Nyyssönen kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että Tisza-puolueen voitonjuhlissa unkarilaiset nuoret olivat silmiinpistävän aktiivisesti mukana. Hän arvioikin, että vaalivoittoa muistellaan Unkarissa tulevaisuudessa sosialismin kaatumiseen vuonna 1989 verrattavana sukupolvikokemuksena.

Orbanin vuodesta 2010 jatkunut valtakausi tuli päätökseensä sunnuntaina, kun Peter Magyarin johtama Tisza-puolue sai parlamenttivaaleissa niin sanotun superenemmistön eli yli kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista.

Nyyssönen uskoo, että monet unkarilaiset ovat kyllästyneet Orbanin Venäjää hännystelleeseen ulkopolitiikkaan ja Orbanin Unkarille aiheuttamaan mainehaittaan.

– Etenkin nuorilta unkarilaisilta olen kuullut kommentteja siitä, kuinka ulkomailla joutuu häpeämään maataan, Nyyssönen kertoo STT:lle.

Tisza-puolueen yllättävän suuren vaalivoiton ohella monet yllätti se, että Orban jo varsin varhaisessa vaiheessa ääntenlaskentaa onnitteli Magyaria vaalivoitosta eikä ryhtynyt kiistämään vaalitulosta, kuten hänen Atlantin takainen hengenheimolaisensa Donald Trump teki vuonna 2020.

– Tulos oli niin selvä, että jos hän olisi ruvennut kiistämään sitä, häneltä olisi mennyt loppukin uskottavuus, Nyyssönen sanoo.

Nyyssösen mukaan Unkarin vaalituloksessa on silmiinpistävää myös se, että Tisza ylsi suurvoittoon, vaikka Orbanin Fidesz-puolueella oli vahva ote maan perinteisistä tiedotusvälineistä.

Tämä yliote ei kuitenkaan riittänyt, kun äänestäjät seurasivat perinteisen median sijaan yhä enemmän internetiä ja sosiaalista mediaa. Nyyssösen mukaan Unkarin valtiollinen media menetti monien kansalaisten silmissä täysin uskottavuutensa suoltamansa yksipuolisen propagandan vuoksi.

– Tällaisen autoritaarisen järjestelmän ongelmana on, että se rupeaa tuottamaan rinnakkaista todellisuutta. Se oli totta sosialismin aikana, ja siitä on tullut totta myös viime vuosina, Nyyssönen sanoo.

Vaalituloksessa näkyy Nyyssösen mukaan se, että Unkarissa ei ole sensuroitu internetiä samalla tavoin kuin esimerkiksi Orbanin läheisessä kumppanimaassa Venäjällä. Nyyssösen mukaan Orbanin Unkari onkin edustanut ”pehmeää autoritarismia”.

– Varmaan Orban on Putinin hyvä oppilas, mutta kysymys on kuitenkin EU-maasta. Kovat autoritaariset valtiot kuten Venäjä ja Kiina ovat asia erikseen.

Nyyssösen mukaan EU:ssa voidaan Peter Magyarin vaalivoiton jälkeen suhtautua optimistisesti Unkarin ja EU:n suhteiden kehitysnäkymiin jatkossa, mutta tutkija ei usko, että Unkarin ulkopolitiikan kurssi kääntyisi nopeasti aivan täysin ympäri.

Nyyssönen muistuttaa, että myös Magyar on alun perin Orbanin Fidesz-puolueen kasvatti ja lähtökohdiltaan kansallismielinen, vaikkakin astetta laimeammin kuin Orban.

– Epäilemättä EU:lla on tässä suhteessa aihetta toiveikkuuteen, mutta jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa, Nyyssönen muotoilee.

Sama pätee Nyyssösen mukaan Unkarin suhtautumiseen Ukrainan sotaan. Orbanin Unkari on herättänyt muissa EU-maissa pahaa verta jarruttamalla Ukrainan 90 miljardin euron lainapakettia ja uusimpia Venäjän vastaisia pakotteita.

– Olen seurannut Unkaria niin pitkään, että olen menettänyt uskoni siihen, että asiat voisivat yhtäkkiä muuttua täysin, Nyyssönen summaa.

Nyyssönen painottaa, että EU:lle myönteiseksi tulkittu vaalitulos ei saa johtaa perusteettomaan Unkari-euforiaan.

– Varoituksena EU:lle, että Unkarilta pitää löytyä konkreettisia toimia eikä pelkästään lupauksia siitä, että asiat muuttuvat, ennen kuin EU-rahoja ruvetaan vapauttamaan, Nyyssönen sanoo viitaten Unkarin kehnon oikeusvaltiokehityksen takia jäädytettyihin EU-rahoihin.

Tiszan vaalivoitto ei Nyyssösen mukaan tee Unkarista silmänräpäyksessä yhtä eurooppalaista oikeusvaltiota muiden joukossa. Ulkomailla on tutkijan mukaan syytä seurata tarkasti, miten Tisza-puolue alkaa käyttää parlamentissa saavuttamansa superenemmistöä, jonka avulla se voi esimerkiksi korjata Orbanin oikeusvaltiolle aiheuttamia vaurioita.

– Kahden kolmasosan enemmistöllä voidaan saada aikaiseksi paljon hyvää, mutta siinä on myös riskinsä kokemattomille ja autoritaarisessa järjestelmässä kasvaneille poliitikoille. Ulkopuolisten kannattaa seurata hyvin tarkkaan, että he myös demokratisoivat sen järjestelmän, Nyyssönen pohtii.