Tutkija pelkää ilmastosopimuksen puolesta: Trumpin epäröinti voi tarttua muihinkin
Yhdysvaltain epäröinti voi saada muutkin maat harkitsemaan uudelleen Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteita, arvioi Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Viime vuoden lopulla voimaan astuneessa sopimuksessa lähes kaikki maat sitoutuvat päästöjen vähentämiseen ja siihen, että edistymistä arvioidaan viiden vuoden välein.
Sopimuksen on vahvistanut tähän mennessä 147 osapuolta.
Joukossa on myös maita, jotka lähtivät mukaan pitkin hampain.
– Sellaisille maille, jotka ovat vahvasti öljy- tai kivihiiliriippuvaisia, tulee tietenkin halu olla vähän lievemmin mukana, Ollikainen ennakoi.
Katseet kohdistuvat varsinkin arabimaihin ja Venäjään, jotka hyötyisivät siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatketaan kuten ennenkin.
Valtioiden pitäisi arvioida Pariisin sopimuksen etenemistä ensimmäisen kerran vuonna 2023.
Yhdysvaltain vetäytymistä Pariisin ilmastosopimuksesta pidettiin ennalta todennäköisenä, koska se oli Trumpin keskeinen vaalilupaus.
Epäilykset vahvistuivat viime viikolla G7-maiden kokouksen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel kuvasi ilmastonmuutoksesta käytyjä keskusteluita hyvin vaikeiksi.
Tutkija Anna Kronlund John Morton -keskuksesta arvioi, että päätös olisi Trumpille looginen, koska tämä on viljellyt ajatusta ohjien ja päätösvallan palauttamisesta Yhdysvaltoihin.
”Make America great again”, on kuultu moneen kertaan Trumpin ensimmäisten kuukausien aikana.
Republikaanit vastustavat ylipäätään kaikkea sääntelyä, joka voi vaarantaa kasvua ja työpaikkoja.
Tutkija Anna Kronlund
Kronlund näkee Trumpin toiminnassa myös jatkuvuutta.
Republikaanit ovat vastustaneet ilmastosopimuksia ennenkin, viimeksi Bushin kaudella maan mukanaoloa Kioton sopimuksessa.
– Republikaanit vastustavat ylipäätään kaikkea sääntelyä, joka voi vaarantaa kasvua ja työpaikkoja, Kronlund sanoo.
Monet nimekkäät yritykset vetosivat torstaina Trumpiin sopimuksessa pysymisen puolesta.
Politiikan ja tieteen vuoropuhelua edistävää ilmastopaneelia johtava Ollikainen toivoo, että Euroopan unioni kiristäisi omia päästötavoitteitaan.
EU:n ja Kiinan nopea reagointi voisi hänen mukaansa estää lamaannuksen, joka voi syntyä Yhdysvaltain lähdöstä.
Kiinan ja EU:n odotettiinkin vahvistavan sitoutumisensa ilmastosopimukseen heti perjantaina.
Kiinan pääministeri ja EU-johto aloittivat torstaina Brysselissä huippukokouksen, samaan aikaan kun Trumpin päätöstä odotettiin Yhdysvalloista.
Ajoitus oli sattumaa, mutta sen odotettiin antavan EU:lle ja Kiinalle mahdollisuuden viestiä astumisestaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kärkijoukkoihin.
Huippukokoukselta odotetaan perjantaina julkilausumaa, jossa Kiina ja EU kertovat tiivistävänsä yhteistyötä ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä ja vetoavat kumppaneihin sopimuksen noudattamiseksi.
Viime vuoden lopulla voimaan astuneessa Pariisin sopimuksessa maat ovat sitoutuneet siihen, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään selvästi alle kahteen asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan.
EU-johtajat ovat tyynnytelleet Yhdysvaltain irtautumisen merkitystä, mutta Ilmastopaneelin Ollikainen on suorasanaisempi.
– Vuoteen 2050 mennessä USA:n päästöillä on aivan selvästi maapallon keskilämpötilaa kasvattava vaikutus.
Arviot vaihtelevat hänen mukaansa 0,1 asteesta 0,3 asteeseen.