Tilastokeskus: Suomen talous ponnisti vihdoin kunnon kasvuloikkaan

Suomen talous näyttää vihdoin kääntyneen selkeään kasvuun.

Bruttokansantuote loikkasi Tilastokeskuksen mukaan tammi-maaliskuussa yllättäen peräti 1,6 prosenttia vuoden takaisesta ja 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Tilastokeskus korjasi myös rutkasti ylöspäin viime vuoden viimeisen neljänneksen lukuja.

Tarkennettujen tietojen mukaan Suomen talous kasvoi loka-joulukuussa 1,2 prosenttia verrattuna toissa vuoden viimeiseen neljännekseen. Ennakkotieto oli 0,6 prosenttia.

Luvut ovat yllättävän hyviä, mutta onko selkeä kasvu todellakin käynnistynyt?

– Kyllä se on käynnistynyt, vastaa OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

– Voi kunpa se tarkoittaisi sitä, mutta valitettavasti se ei sitä tarkoita, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

OP:n Heiskasen mukaan elpyminen alkoi jo viime vuonna ja on vahvistunut pikku hiljaa kotimaisen kulutuksen, kysynnän ja investointien avulla.

Nordean Kangasharju on samaa mieltä, että kasvua on pitänyt yllä tavallisten ihmisten kulutus.

Investoinneista hän on eri mieltä ja muistuttaa, että kone- ja laiteinvestoinnit jopa vähenivät.

Tilastokeskuksen mukaan yksityiset kulutusmenot kasvoivat tammi-maaliskuussa 1,7 prosenttia vuoden takaisesta. Investoinnit lisääntyivät 0,2 prosenttia.

Heiskanen ja Kangasharju ovat myös samaa mieltä viennin heikkoudesta.

Vienti supistui tammi-maaliskuussa 2,6 prosenttia vuoden takaisesta ja 1,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Kangasharju muistuttaa, että loka-joulukuuhun verrattuna tuonti supistui vielä enemmän kuin vienti.

Hänen mukaansa ulkomaankauppa kohotti siten bruttokansantuotetta teknisesti.

Tuonti supistui 2,2 prosenttia vuoden takaisesta ja 1,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

– Meidän pitäisi saada vienti ja investoinnit kunnolla käyntiin. Alkuvuosi ei lupaa hyvää siinä suhteessa, Kangasharju painottaa.

Jos kilpailukykypaketti ja hallituksen verohelpotukset toteutuvat, niillä on myönteinen vaikutus talouskasvuun, Heiskanen arvioi.

–  On tietysti tärkeätä, että kotimaiden markkinoiden vire säilyy hyvänä eikä pääse nuupahtamaan, hän sanoo.

Veronkevennykset kompensoisivat kotitalouksille kilpailukykypakettiin kuuluvat maksujen korotukset. Kilpailukykysopimus ei näin pääsisi heikentämään kotitalouksien ostovoimaa.

Kangasharjun mukaan veronkevennykset estäisivät ostovoiman leikkautumisen mutta eivät kasvattaisi taloutta.

– Se on ylläpitävä juttu, ei taloutta kasvattava.

Kotitalouksien ostovoimaa uhkaa inflaation kiihtyminen. Ensi vuonna inflaation odotetaan nousevan prosentin tietämille, kun viime ajat inflaatio on ollut nollassa tai jopa miinusmerkkinen.

– Reaalipalkat eivät ensi vuonna nouse, vaan ostovoiman kehityksen täytyy tulla työllisyyden kasvun kautta, Heiskanen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on kääntynyt jo kasvuun. Työllisiä oli tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Toimialoista parhaassa vauhdissa oli tammi-maaliskuussa rakentaminen, jossa arvonlisäys kohosi 8 prosenttia vuoden takaisesta.

Liike-elämän palveluissa nousua kertyi yli 6 prosenttia.

Myös kemianteollisuus ja metsäteollisuus ylsivät huomattavaan kasvuun.

Sen sijaan sähkö- ja elektroniikkateollisuus, viestintä ja metalliteollisuus jäivät selvästi miinukselle.