Tieto-Finlandiaa tavoitellaan tänä vuonna muun muassa sosiaalipolitiikalla, rahankäytön järkevöittämisellä ja Yhdysvaltain historialla

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilvoittelee tänä vuonna kuusi teosta. Palkinto on 30  000 euroa, ja palkittavan teoksen valitsee Miltton Oy:n varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.

Ehdolla ovat Markku Henriksson teoksellaan Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia (Tammi).

Teos käsittelee Yhdysvaltain historiaa aina varhaisista intiaanikulttuureista viime vuoden presidentinvaaleihin asti.

Ritva Kylli puolestaan vie lukijat perehtymään Suomen ruokahistoriaan aina suolalihasta sushiin saakka (Gaudeamus).

Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen kirjassa Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena) paneudutaan lasikattoja pirstoneiden arkkitehti Wivi Lönnin ja kauppaneuvos Hanna Parviaisen elämään.

Kaksikko tapasi vuonna 1911, minkä jälkeen he vaikuttivat tiiviisti toistensa elämään liki kolmen vuosikymmen ajan aina Parviaisen kuolemaan saakka.

Säveltäjä Osmo Tapio Räihälä taas pohtii nykymusiikkia teoksessaan Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena).

Kirja osoittaa tekijänsä mukaan, ettei nykyajan vakava musiikki ole sittenkään niin vakavaa eikä välttämättä edes kovin vaikeaa.

Osmo Soininvaara analysoi markkinoiden ja julkisen vallan roolia kirjassaan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (Teos), joka tekijänsä mukaan on reilun vuosikymmenen kypsynyt yhteiskunnallinen puheenvuoro.

Julia Thurén puolestaan opastaa teoksessaan Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus), miten jokaisen on mahdollista löytää järkeviä rahankäyttökohteita kuten vapautta, turvallisuutta ja merkityksellisyyttä.