Tiesitkö, että ensimmäinen olympialaisten dopingkäry johtui parista olutlasillisesta? – Nämä kymmenen kiinnostavaa faktaa kannattaa tietää
Pekingin talviolympiakisojen alkuun on aikaa enää muutama päivä. Seuraavan kahden viikon aikana saadaan jännittää, miten himoitut viiden renkaan mitalit tällä kertaa jakautuvat eri maiden urheilijoille.
Neljän vuoden välein järjestettävien olympiakisojen historiaan mahtuu monta mielenkiintoista tarinaa. Yhdysvaltalainen urheiluun keskittynyt aikakauslehti Athlon Sports listasi Pekingin kisojen alla artikkeliinsa kymmenen yllättää faktaa olympialaisista.
Monille penkkiurhelijoille nämä faktat voivat tuoda mielenkiintoista lisätietoa nuoren urheilijamaailman mittelöistä.
1. Olympialaisten kultamitalit valmistetaan enimmäkseen hopeasta
Olympiavoittajat saavat kaulaansa kimaltelevan kultaisen mitalin, mutta Athlon Sportsin mukaan nykymitalit eivät suinkaan koostu pelkästään kullasta. Nykyiset kultamitalit on valmistettu lähes kokonaan hopeasta, kultaa siinä on vain kuusi grammaa. Yksi syy tähän on kullan hinta. Vuoden 2020 Tokion kesäolympialaisten mitalit painoivat 556 grammaa. Kokonaan kultainen mitali olisi maksanut nykyisillä markkinahinnoilla lähes 32 000 dollaria. Viimeksi täysin kultaiset mitalit ovat olleet käytössä vuonna 1912.
2. Olympialaisten soihtuviestiperinne tulee natsi-Saksasta
Moni olympiaperinne olympiatulta ja soihtua myöten periytyy antiikin Kreikasta. Eri maiden kautta kulkeva soihtuviesti sen sijaan on paljon nuorempi perinne, joka oli käytössä ensimmäisen kerran Berliinin olympialaisissa vuonna 1936. Maata johtivat tuolloin arjalaisrodun ylemmyyttä korostaneet natsit Adolf Hitlerin johdolla. Ensimmäinen soihtuviesti kulki Berliiniin Kreikan, Bulgarian, Unkarin, Itävallan ja Tšekkoslovakian kautta. Kaikki maat joutuivat myöhemmin natsihallinnon alaisuuteen.
3. Nykyaikaiset olympialaiset on peruttu vain kolmena vuonna
Nykyaikaisten olympiakisojen historia alkaa Ateenasta vuodelta 1896. Sen jälkeen kisat on jouduttu perumaan ainoastaan kolmena vuonna. Vuoden 1916 kesäkisat Berliinissä perui ensimmäinen maailmansota. Toinen maailmansota puolestaan perui vuoden 1940 talvi- ja kesäkisat Garmis-Partenkirchenissä ja Helsingissä sekä vuoden 1944 talvi- ja kesäkisat Cortina d´Ampezzossa ja Lontoossa. Vuodelle 2020 aiotut Tokion kesäkisat siirrettiin koronapandemian vuoksi vuodella eteenpäin. Ne järjestettiin kesällä 2021.
4. Kaikkien osallistujamaiden lipuista löytyy vähintään yksi olympiarenkaiden väri
Nykyaikaisten olympialaisten isä, paroni Pierre de Coubertin keksi olympialaisten tunnuksen eli viisi toisiinsa kietoutunutta rengasta. Hän valitsi renkaiden väreiksi sinisen, vihreän, keltaisen, mustan ja punaisen, koska ainakin yksi näistä väreistä esiintyy kaikkien osallistujamaiden kansallisissa lipuissa.
5. Vain viisi maata on osallistunut kaikkiin kesäolympialaisiin
Nämä maat ovat Kreikka, Iso-Britannia, Ranska, Sveitsi ja Australia.
6. Kaksi urheilijaa on voittanut kultamitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa
Ruotsalainen Gillis Grafstöm ja yhdysvaltalainen Eddie Eagan ovat historian ainoat urheilijat, jotka ovat onnistuneet voittamaan olympiakultaa sekä talvi- että kisäkisoissa. Grafström nappasi taitoluistelun kultaa Antwerpenin kesäkisoissa 1920 sekä talvikisoissa Chamonixissa 1924 ja St. Moritzissa 1928. Taitoluistelu oli aiemmin kesäkisojen laji. Eagan nappasi puolestaan kultaa nyrkkeilyssä Antwerpenin kesäkisoissa 1920 ja joukkuerattikelkkakilpailussa Lake Placidin talvikisoissa vuonna 1932.
7. Kaksi urheilijaa on voittanut kultamitalin kahden eri maan edustajana
Daniel Carrol ja Kakhi Kakhiashvili ovat puolestaan ainoat urheilijat, jotka ovat voittaneet kultamitalin kahden eri maan edustajana. Carrol saavutti kultamitalin rugbyssä Rooman kesäkisoissa vuonna 1908 Australian edustajana ja toisen kultamitalin samassa lajissa Antwerpenin kesäkisoissa vuonna 1920 Yhdysvaltain edustajana. Kakhiashvili voitti ensimmäisen kultamitalinsa miesten painonnostossa Barcelonassa vuonna 1992 entisten neuvostotasavaltojen joukkueessa (englanniksi Unified Team). Myöhemmin hän sai kultaa Kreikan edustajana vuoden 1996 kisoissa Atlantassa sekä vuoden 2000 kisoissa Sydneyssä.
8. Antiikin olympialaisissa kilpailtiin alasti
Kyllä! Antiikin olympiakisoissa urheilijat mittelivät mitaleista ilman rihman kiertämää. Osallistujina oli pelkästään miehiä, naisilta oli kielletty pääsy myös katsomoon. Kuntosalia tarkoittava sana gymnasium tulee kreikankielen sanasta gymnos, joka tarkoittaa alastonta.
9. Olympiakisojen ensimmäinen dopingkäry annettiin vuonna 1968
Ruotsalainen viisinottelija Hans-Gunnar Liljenwall kantaa ensimmäisen olympialaisissa dopingistä kärähtäneen urheilijan viittaa. Hänet suljettiin kisoista ulos Méxicon kesäkisoissa vuonna 1968. Liljenwallin käry tosin johtui oluesta. Liljenwall myönsi ottaneensa kaksi olutta ennen viisinottelun ammuntaosuutta hermojen rauhoittamiseksi. Hänen veressään todettiin 0,81 promillea alkoholia.
10. Historian nuorin olympiamitalisti oli 10-vuotias
Kreikkalainen voimistelija Dimitrios Loundras saavutti pronssia vuoden 1896 Ateenan olympialaisissa 10-vuotiaana. Hän on kaikkien aikojen nuorin olympiapitalisti. Kaikkien aikojen nuorin olympiakultamitalisti on yhdysvaltalainen uimahyppääjä Marjorie Gestring, joka voitti kirkkaimman mitalin Berliinissä vuonna 1936 ollessaan 13 vuoden ja 268 päivän ikäinen.
Pekingin talvikisat tarjoavat myös yhden mielenkiintoisen lisän olympiahistoriaan, sillä kaupunki on ensimmäinen, joka on järjestänyt sekä kesä- että talviolympialaiset. Kesäkisat Pekingissä pidettiin vuonna 2008.
Pekingin talviolympialaiset alkavat 4. helmikuuta.