THL: Hoivahenkilöstön rokotussuoja voitaisiin varmentaa väliaikaisesti koronapassin avulla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriölle, että koronapassia voitaisiin käyttää väliaikaisesti tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevien työkelpoisuuden varmentamisessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että työnantaja voisi koronapassin avulla varmistaa, että työntekijä ei todennäköisesti aiheuta merkittävää tartuntariskiä hoidettavilleen tai kollegoilleen.

– Ehdotuksemme mukaan koronapassista voitaisiin säätää pandemian ajaksi tartuntatautilakiin tilapäinen pykälä, jolla voitaisiin tarvittaessa velvoittaa tai sallia koronapassin käyttö hoivahenkilöstön työkelpoisuuden varmistamisessa. Koronapassin käytöllä voisimme paremmin suojata ikääntyneitä ja muita hoivattavia, THL:n ylilääkäri Otto Helve sanoo.

THL katsoo, että koronarokotusta ei sen sijaan ole tässä vaiheessa syytä lisätä pysyvästi osaksi tartuntalaissa määriteltyä tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien vaatimaa sairastetun taudin tai rokotusten suojaa.

– Koronapassin käyttäminen olisi todennäköisesti nopeampi ratkaisu kuin koronarokotuksen lisääminen osaksi tartuntatautilain sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoilta ja työntekijöiltä vaadittua rokotussuojaa. Tällainen tartuntatautilain säädösmuutos tarvitsisi todennäköisesti ajallisesti pitkän valmistelun, mikä pitkittäisi potilaiden terveysturvallisuusriskiä, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoo.

THL on toimittanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle. STM ja valtioneuvosto päättävät mahdollisesta tartuntatautilain säädösvalmistelusta ja mahdollisesta koronapassin käytön laajentamisesta hoivahenkilöstön rokotussuojan varmentamiseen. Säädösvalmistelu edellyttää muun muassa siihen liittyvien perusoikeuskysymysten punnintaa.

Terveydenhuollon ammattilaisten koronarokotuskattavuus oli 23.9.2021 mennessä suurilta osin ensimmäisen annoksen osalta vähintään 90 prosenttia ja toisen annoksen osalta 80 prosenttia. Luvut ovat korkeammat kuin väestössä keskimäärin.

Terveydenhuollon ammattiryhmistä vähiten rokotuksia ovat ottaneet sosiaalialan hoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, kotipalvelutoiminnan kodinhoitajat ja muut lähihoitajat. Näissä ryhmissä ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus on 83–85 prosenttia ja toisen annoksen 68–73 prosenttia.

Matalin rokotuskattavuus on sekä ensimmäisen että toisen annoksen osalta sosiaalialan hoitajilla. Sosiaalialan hoitajat työskentelevät hoivakodeissa sekä ikääntyneiden asumis- ja palveluyksikössä, joissa asuu ihmisiä, joilla on iän tai sairauksien perusteella erityinen riski saada vakavan koronatauti tai kuolla tautiin.

Ammattiryhmien rokotuskattavuustiedoissa on hyödynnetty Helsinki GSE tilannehuoneen tietoja. Helsinki GSE tilannehuone on kolmen taloustieteen laitoksen muodostaman yksikön hanke.

Suomessa käytettävien koronarokotteiden suojateho vakavaa koronatautia vastaan on erinomainen. Kuten muutkaan rokotukset, myöskään koronarokotus ei tarjoa kaikille yhtä vahvaa suojaa. Esimerkiksi voimakkaan immuunipuutteisilla tai heikkokuntoisilla ikääntyneillä rokotusten suoja jää heikommaksi kuin nuorilla ja terveillä.

Iän tai perussairauksien vuoksi riskissä olevat voivatkin hyötyä siitä, että heihin kontaktissa olevat ovat saaneet rokotuksen. Vaikka koronarokotus ei kokonaan estä rokotettua tartuttamasta tautia eteenpäin, se kuitenkin merkittävästi vähentää taudin tarttumisen todennäköisyyttä.