Tiedot: Tällaisista kohteista hallitus hakee sote-säästöjä – Pöydällä myös vammaispalvelulain muutos
Hallituksessa on viime ajat haettu kuumeisesti vajaan 200 miljoonan euron edestä uusia säästöjä sosiaalipalveluista ja erikoissairaanhoidosta. Tehtävä on kaikille puolueille vaikea, lähteistä kuvaillaan.
Pöydällä ovat rajaukset muun muassa lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja vanhustenhoivaan. Säästöjä etsitään STT:n tietojen mukaan esimerkiksi palveluiden ikärajoista, henkilöstömitoituksista ja määräajoista.
Pitää olla lukuihin perustuvat tarkat rajaukset, vain siten voidaan budjettiteknisesti osoittaa, että säästö myös syntyy, sanoo yksi lähteistä.
STT:n tietojen mukaan esimerkiksi vammaispalvelulain elämänvaihetta koskeva rajaus on ollut neuvotteluissa pöydällä. Rajaus jäi viime toukokuussa pois uudesta vammaispalvelulaista, koska eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan se oli perustuslaillisesti ongelmallinen.
Nyt hallitus on tuomassa rajauksen lakiin uudestaan vielä kevään aikana, STT:lle kerrotaan. Se pystytään mahdollisesti muotoilemaan niin, että perustuslaillisia ongelmia ei olisi.
Elämänvaiherajauksella on tarkoitus vähentää niiden ihmisten määrää, jotka voivat saada vammaispalvelulaissa tarkoitettuja erityispalveluita. Tämä vähentäisi myös kustannuksia arviolta 20 miljoonalla eurolla vuodessa.
Käytännössä siis vanhuksille ei järjestettäisi palveluita, jos heidän välttämätön avun tarpeensa johtuu tavanomaisesta vanhenemisesta.
Vammaispalvelulain rajaus oli tarkoitus tehdä joka tapauksessa.
Hallitus päätti viime kevään kehysriihessä, että sosiaalihuollon palveluvalikoimasta pitäisi löytää säästöä 100 miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien.
Erikoissairaanhoidon palveluiden rajaamisella pitäisi löytää ensi vuonna 10 miljoonan euron, seuraavana vuonna 30 miljoonan euron ja vuonna 2028 70 miljoonan euron säästöt.
STT:n tietojen mukaan myös erikoissairaanhoidon osalta pöydällä on määräaikoihin ja erilaisiin maksuihin liittyviä toimia.
Lisäksi sairaaloiden työnjaon uudistamisella on tarkoitus saada aikaan 25 miljoonan euron säästöt vuosittain vuodesta 2026 alkaen.
Lähteistä kuvaillaan, että neuvotteluissa yritetään varovasti katsoa pienimmän haitan periaatteella, mistä säästöjä olisi mahdollista tehdä. Mitään isoa muutosta ei haluta esimerkiksi henkilöstömitoituksiin.
Hallitus on jo laskenut vuoden alusta vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen 0,6 työntekijään asukasta kohden, kun aiempi minimi oli 0,65 hoitajaa asukasta kohti.
Lastensuojelun henkilöstömitoituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 30 asiakasta kerralla.
STT:lle kerrotaan, että koko sosiaalihuoltolaki olisi pitänyt käytännössä avata jo vuosi sitten, jotta säästöjä olisi ollut helpompi tehdä. Laissa puhutaan vain ”riittävistä” sosiaalipalveluista, jotka taataan yksilöllisen arvioinnin perusteella jokaiselle. Siinä ei mainita palveluita eikä kriteereitä, joiden perusteella palveluita saa.
Hyvinvointialueiden rahoitusta puolestaan ei voi lain mukaan ennakollisesti leikata muuten kuin purkamalla samaan aikaan lainsäädännöstä alueiden velvoitteita.
Neuvottelijoilla on painetta saada säästöt kasaan nopeasti, sillä pääministeri Petteri Orpo (kok.) on lupaillut niitä julki ennen alue- ja kuntavaaleja.
– Valmistelu etenee, ja kuten olen luvannut, päätökset tuodaan hyvissä ajoin ennen vaaleja eduskunnan tietoon, Orpo sanoi kyselytunnilla 13. maaliskuuta.
STT:lle arvioidaan, että säästöistä voidaan päästä sopuun tämän viikon lopulla tai ensi viikon alussa. Oppositiopuolueet aikovat jättää aiheesta yhteisen välikysymyksen vielä tällä viikolla. Niiden mielestä hallitus salailee säästöjen kohdentumisia ennen vaaleja.
Yle uutisoi helmikuussa, että sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) olisi pysäyttänyt hallitukselle kiusallisten sote-säästöjen valmistelun alue- ja kuntavaalien alla.
Juuso on parhaillaan sairauslomalla. Hän on kertonut palaavansa töihin huhtikuussa.