Tiedonkeruun etiikka on vielä ratkaisematta
Tekoälyn opetuskäytössä olennaisia ovat eettiset kysymykset, jotka liittyvät esimerkiksi datan keräämiseen, säilyttämiseen ja jakamiseen.
Eettiset koukeronsa aiheeseen tuo etenkin peruskoulussa se, että oppilaat ovat alaikäisiä. Tietosuoja-asioissa vastaan tulee myös laki. Sekä Suomessa että maailmalla lainsäädäntö on tekoälyn osalta vielä auki, kertoo Oulun yliopiston apulaisprofessori Jonna Malmberg STT:lle.
– Toki Chat GPT on herättänyt paljon kiinnostusta opettajakunnassa, ja aina on olemassa niin sanottuja pioneereja, jotka innostuvat ja ottavat asian omakseen ja haltuun, hän kertoo.
Suomessa nämä tekoälyratkaisut jäävät hänen mukaansa useimmiten kuitenkin yksittäisten opettajien harteille.
Tekoälyn ottaminen oppilaitosten repertuaariin ei ole yksinkertaista. Resurssit ovat rajalliset.
– Osa tekoälyratkaisuista on aika kalliita, mutta sitten on ilmaistyökaluja, joita myös pystyy hyödyntämään, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja ja Turun yliopiston dosentti Ari Alamäki kertoo.
Tärkeää olisi Alamäen mukaan keksiä tekoälylle aitoa hyötykäyttöä, jotta se ei jäisi päälle liimatuksi kokeiluksi. Tekoälyyn tutustuminen ja sen omaksuminen vaatii myös opettajilta aikaa.
Asiantuntijoiden viesti on, että tekoäly itsessään ei tuo armahdusta. Oppilailta ja opettajilta vaaditaan tietotaitoa ja kriittisyyttä tekoälyn tuottamaan tietoon.
– Tekoälyn hyödyntämä data voi olla vinoutunutta. Tekoäly voi siksi tehdä virheellisiä suosituksia tai päätelmiä, ja se saattaa suosia jotain ryhmää ja syrjiä toisia, Alamäki sanoo.
– Chat GPT antaa kyllä vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen, mutta onko vastaus totta, sitä täytyy osata arvioida, toteaa Malmberg.
Alamäki lisää, että sekä opettajilta että oppilailta vaaditaan tekoälyn lukutaitoa. Tällä hän tarkoittaa perusymmärrystä tekoälyn toiminnasta, ja sitä, että tunnistaa tekoälyn mahdollisuudet ja riskit.