THL vaatii yhdenvertaista ja viiveetöntä hoitoonpääsyä perusterveydenhuollossa – moittii hallituksen riihipäätöstä

Perusterveydenhuollossa kaikille on turvattava viiveetön ja yhdenvertainen hoitoonpääsy, katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) perjantaina antamassaan tiedotteessa.

THL:n mukaan hallituksen päätös kiireettömän hoidon hoitotakuun höllentämisestä saattaa johtaa pitkiin odotusaikoihin, minkä seurauksena monen hoitoa odottavan ihmisen tila voi huonontua pysyvästi.

Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että kiireettömän hoidon hoitotakuuta pidennetään kolmeen kuukauteen. Tällä hetkellä hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa.

– Jos hallituksen päätös johtaa pitkiin odotusaikoihin, monen potilaan tila voi huonontua niin, että on sillä pysyviä tai pitkäaikaisia vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn. Tämä on inhimillisesti väärin ja lisää lopulta yhteiskunnan kustannuksia, sanoo THL:n pääjohtaja Mika Salminen tiedotteessa.

THL muistuttaa, että kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ovat hyvinvointialueiden palveluiden piirissä.

Hallituksen päätös saattaa THL:n mukaan myös ohjata hyvinvointialueita pienentämään panoksia perusterveydenhuollon kehittämiseen.

THL:n mukaan hyvinvointialueilla tehdään nyt erinomaista kehittämistyötä. Esimerkiksi hoitoonpääsy on nopeutunut, minkä lisäksi hoidon jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. THL toivoo, että hyvinvointialueet voisivat jatkaa kehitystyötään.

Hallitus päätti lisäksi laskea muun muassa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta.

THL:n mukaan henkilöstömitoituksen lasku ei automaattisesti johda vanhustenhoidon laadun huonontumiseen. Olennaista on, millaisilla toimilla palveluita varmistetaan.

– Vastedes asiakkaiden tarpeiden tulisi ohjata enemmän ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden toimintaa. Henkilöstöä tarvitaan enemmän esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas on saattohoidossa tai tarvitsee monipuolista kuntoutusta, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

THL:n mukaan höllennys hoitajamitoituksessa voi tuoda joustavuutta henkilöstön käyttöön, mikä voi tuoda lisäkäsipareja esimerkiksi kotihoitoon.

THL arvioi, että ikääntyneiden palveluja tarvitsevien määrä kasvaa 33 000 ihmisellä seuraavien neljän vuoden aikana.