Hyvinvointialueilla pulaa yliopistokoulutetuista ammattilaisista

Hyvinvointialueilla on vaikeuksia saada riittävästi koulutettuja ammattilaisista avoimiin tehtäviin. Suhteellisesti eniten pulaa on yliopistokoulutuksen saaneista ammattilaisista, kuten sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista ja psykologeista.

Asia selviää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tuoreesta kyselystä. Siinä selvitettiin hyvinvointialueiden täyttämättömiä tehtäviä yhden päivän aikana viime lokakuussa.

Lastensuojelussa vajaus sosiaalityöntekijöistä on erityisen vaikea, sillä lokakuussa täyttämättä oli lähes joka viides tehtävä. Puheterapeuttien tehtävistä auki oli joka kuudes. Psykologien paikkoja oli hieman vähemmän avoinna kuin puheterapeuttien.

– Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kärsitty henkilöstöpulasta jo pitkään. Työvoimapulan juurisyy on se, ettei ammattilaisia kouluteta riittävästi suhteessa palveluiden kysyntään, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho tiedotteessa.

Lukumäärällisesti eniten pulaa oli sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Hyvinvointialueilla arvioitiin lokakuussa, että täyttämättä on lähes 2 200 sairaanhoitajan ja 2 400 lähihoitajan tehtävää.

– On huomattava, että yksityiset palveluntuottajat vastaavat suuresta osasta ikääntyneiden palveluita. Siksi hoitajapula ei näy tässä kyselyssä koko voimallaan, Ruskoaho sanoo.

Julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan vuonna 2023 julkaiseman selvityksen mukaan koko Suomeen tarvittaisiin yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa. Lähihoitajia arvioitiin puuttuvan 8 800.

KT:n kyselyn mukaan lääkäripulaa on sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Tehtävistä täyttämättä oli noin joka kahdeksas. Ruskoahon mukaan lääkäripula on pahentunut järjestelmällisesti vuosi vuodelta. Pulaa on myös hammaslääkäreistä, erityisesti perusterveydenhuollossa.

Kyselyn muita kuin lääkäreitä ja hammaslääkäreitä koskevaan tiedusteluun vastasi 13 hyvinvointialuetta. Lääkäreitä koskevaan kyselyyn vastasi 17 aluetta, mutta niistä osa raportoi vain erikoissairaanhoidon tilanteen.