THL: Kuntien väliset erot sosiaali- ja terveysmenoissa tuhansia euroja asukasta kohti
Kunnat käyttävät sosiaali- ja terveysmenoihin rahaa hyvin vaihtelevasti.
Ero oli tarkasteluvuonna 2016 tuhansia euroja asukasta kohti. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreesta tilastosta.
Keskimäärin kunnat käyttivät sote-menoihin 3060 euroa asukasta kohti. Vähimmillään selvittiin 2167 eurolla, enimmillään asukasta kohti kului 5688 euroa.
Palveluiden tarvekin vaihteli runsaasti. Etenkin pienten maaseutukuntien suurempi palveluiden tarve korostuu.
Suurin tarve oli Rautavaaralla ja Ristijärvellä, 63 prosenttia keskitason yläpuolella. Pienin tarve oli Espoossa, 20 prosenttia keskiarvon alapuolella.
Tilastosta ei voida päätellä syitä siihen, miksi kuntien ja alueiden sote-menoissa on eroja suhteessa palveluiden tarpeeseen.
– Kuntien sote-menoihin vaikuttavat palvelutarpeen lisäksi myös monet muut tekijät, kuten yksityisten ja julkisten palveluiden saatavuus sekä palveluiden järjestämisen tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus, THL:n erikoistutkija Suvi Mäklin toteaa.
Kun erilaiset palvelutarpeet otetaan huomioon, eniten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen käytettiin Lapissa ja Pohjanmaalla.
Vähiten rahaa kului Etelä-Karjalassa, jossa sote-menot suhteutettuna palveluiden tarpeeseen olivat 16 prosenttia koko maan keskitason alapuolella.
THL:n mukaan sote-menot suhteessa palveluiden tarpeeseen voivat olla korkeat esimerkiksi siksi, että kunnassa on yksinkertaisesti päätetty tuottaa muita kuntia enemmän tai parempia palveluita tai palvelut tuotetaan tehottomasti.
Keskimääräistä pienempien menojen taustalla voi puolestaan olla hoitoketjujen toimivuus tai se, etteivät kunnan rahat riitä asianmukaisiin palveluihin.