Tappava tungos voi olla Suomessakin "ajan kysymys", sanoo Tukesin ylitarkastaja
Etelä-Koreassa halloweenin juhlinta päättyi viime viikonloppuna järkyttävällä tavalla, kun yli 150 ihmistä kuoli tungoksessa kapeilla kaduilla. Kuolemiin johtavia tungoksia voisi tapahtua myös suomalaisissa yleisötilaisuuksissa, sanoo ylitarkastaja Kari Koponen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).
– Toistaiseksi on selvitty ilman isompia haavereita. Mutta pidämme aivan selvänä, että on melkein ajan kysymys, milloin meillä Suomessakin tapahtuu jotain isompaa ja vakavampaa, hän sanoo.
Koponen valvoo työssään yleisötapahtumien turvallisuutta. Hänen mukaansa Suomessa järjestetään yhä enemmän suuria tapahtumia, mutta osalta järjestäjistä puuttuu osaamista väkijoukkojen hallinnasta. Esimerkiksi joissain konserteissa onnettomuuksilta välttyminen on Koposen mukaan ollut ”tuuripeliä”.
Vaaratilanteen resepti on kasassa, jos rajatussa tilassa on paljon väkeä, paine on kova ja suuri joukko ihmisiä alkaa liikkua samaan suuntaan. Datatieteilijä ja konsultti Anton von Schantz mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa kaikki pyrkivät nopeasti samaa kapeaa kulkureittiä kohti.
– Kun ihmiset lisäävät vauhtiaan, se lisää myös puristusvoimaa väkijoukkoon, joka koettaa mennä pullonkaulan läpi. Se aiheuttaa pahempia tukoksia, hän sanoo.
Von Schantz mallinsi viime vuonna ilmestyneessä Aalto-yliopiston väitöskirjassaan väkijoukkojen käyttäytymistä evakuoinneissa. Hänen mukaansa ei kuitenkaan tarvita poikkeustilannetta tai paniikkia, jotta väentungos muuttuu vaaralliseksi. Puristusta voi syntyä jopa paikallaan seisovassa yleisössä, jossa heilutaan tai huojutaan.
– Jos on seinää tai aitaa vasten, ja takana oleva väkijoukko huojuu, niin siitä voi tulla yllättävänkin iso puristus, von Schantz sanoo.
Tukesin Koponen painottaa, että vaikka väkijoukko alkaisi ryntäillä paniikissa, se ei yksinään ole onnettomuuksien syy.
– Silloin syyllistetään osallistujia, mikä on ihan väärä näkökulma. (Vaaratilanteet) ovat kaikki ennakoitavissa.
Etelä-Korean onnettomuudessa ihmisiä joutui väkijoukossa puristuksiin ja kaatui toistensa päälle. Koponen ei ota kantaa ihmisten kuolinsyihin, mutta vastaavissa tilanteissa ihmisiä kuolee usein tukehtumalla.
– Jos paine tiivistyy vaikka seiniä vasten ja takaa tulee monta sataa ihmistä, niin edessä olevat ihmiset eivät yksinkertaisesti saa happea, hän sanoo.
Vaarallisinta on tungoksessa kaatuminen. Kaatujat voivat työntää muitakin maahan dominopalikoiden tavoin. Tällöin syntyy kasoja, joihin on helppo kompastua.
– Neljä, viisikin ihmistä saattaa hyvinkin olla päällekkäin.
Etelä-Korean tragedian tarkkoja syitä ei vielä tiedetä, mutta alueelle ohjattujen poliisien vähyys on saanut kritiikkiä. Myös von Schantz käsittelee väitöskirjassaan oppaiden ja opastuksen merkitystä. Hänen mukaansa onnettomuuksien taustalla on usein huono tiedonkulku: eteenpäin pyrkivät ihmiset eivät tiedä edempänä puristuksiin joutuneiden ahdingosta.
Myös Tukesin Koposen mukaan isoimmat riskit voidaan estää hyvällä suunnittelulla. Esimerkiksi yleisötapahtumia tulisi hänen mukaansa suunnitella samaan tapaan kuin liikennettä. Järjestäjän tulisi tehdä suunnitelma ihmisvirtojen liikkeistä ja huolehtia siitä, että vaarallisia sumppuja tai pullonkauloja ei synny.
Tukes on julkaissut verkkosivuillaan ohjeet väkijoukkojen hallintaan erilaisissa yleisötapahtumissa. Koponen kaipaa lisää koulutusta ja osaamista paitsi tapahtumien järjestäjille myös järjestyksenvalvojille ja muulle turvahenkilöstölle.
– Meillä ei ole tässä maassa edes opintosisältöjä tällaisille asioille, hän sanoo.
Yksittäinen ihminen voi välttää vaaroja ottamalla selvää poistumisteistä ja hakeutumalla väljemmille vesille, jos tungosta alkaa olla liikaa.
– Vältä pullonkauloja, ahtaumia ja ruuhkapaikkoja. Mieluummin kannattaa odottaa hetki tai kiertää paikka, Koponen sanoo.
– Äläkä työnnä edellä menijää. Se on ehkä se tärkein vinkki.