Talouspolitiikan arviointineuvosto: Vuodelle 2022 valittu finanssipolitiikka perusteltu, mutta suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta laadittava pian

Talous

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että vuodelle 2022 valittu finanssipoliittinen linja ja julkisen talouden alijäämä ovat perusteltuja aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän vuoksi. Neuvoston mukaan hallituksen tukitoimet vauhdittivat talouden elpymistä viime vuonna. Suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta olisi arviointineuvoston mielestä kuitenkin laadittava viipymättä.

–  Nykyinen kriisi on osoittanut, että kyky tukea taloutta finanssipolitiikalla on ensiarvoisen tärkeää. Finanssipoliittista liikkumavaraa on jatkossakin oltava riittävästi, jotta sillä voidaan torjua tulevien kriisien kielteisiä vaikutuksia, arviointineuvosto toteaa tiedotteessaan.

Neuvoston mukaan valittu asteittain laskevien menojen finanssipoliittinen linja ei kuitenkaan välttämättä toteudu. Esimerkiksi uudet pandemiaan liittyvät tukitoimet voisivat vaarantaa tavoitteen, jos niille ei tehdä kompensoivia päätöksiä.

Arviointineuvosto on huolissaan siitä, että jo yli vuosikymmenen vallinneen julkisen talouden rakenteellisen alijäämän odotetaan pysyvän suurena myös nykyisen kriisin jälkeen.

Ilman korjaavia toimia velka-aste kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Arviointineuvoston mielestä tulevina vuosina tarvittaisiin vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2–0,4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen.

–  Pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän ja ikäsidonnaisten menojen kasvun luomat menopaineet edellyttävät julkisten menojen uudelleenarviointia investointien ja kulutuksen välillä, arviointineuvosto katsoo.

Hallituksen pitäisi neuvoston mukaan esittää yksityiskohtaisesti riittävät poliittiset toimet julkisen talouden epäsuotuisten näkymien lieventämiseksi.

Korkeammilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli hallituksen julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa, minkä vuoksi kaikkia työllisyysuudistuksia tulisi neuvoston mielestä arvioida kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.

Lisää toimia tarvitaan lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, vaikka arviointineuvosto katsookin hallituksen jo tehneen merkittäviä päätöksiä työllisyyden lisäämiseksi.

–  Asianosaisten ministeriöiden tulisi edelleen selkeyttää kommunikaatiotaan liittyen hallituksen toimien työllisyysvaikutusten arviointiin. Olisi myös syytä tunnustaa, että joidenkin uudistusten työllisyysvaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida.

Arviointineuvoston mielestä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystukien (t&k) leikkaukset Suomessa 2010-luvun aikana ovat todennäköisesti haitanneet tuottavuuskasvua. Se katsookin, että tutkimusta ja kehitystä on syytä tukea voimakkaammin. Uudet tuet tulisi kuitenkin kompensoida menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla kustannusten hillitsemiseksi.

Neuvosto pitää myös perusteltuna parlamentaarisen työryhmän asettamaa tavoitetta ottaa käyttöön laajempi t&k-verotuki, koska Suomessa t&k-verokannusteita käytetään sen mukaan vähän.