Talouskasvun nopein vaihe meni jo ohi – hidastuvaa kasvua ennustaa nyt myös Suomen Pankki
Talouskasvun nopein vaihe on ohitettu, arvioi Suomen Pankki tuoreessa ennusteessaan.
Pankki ennustaa tälle vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu 1,9 prosenttiin. Vuodelle 2020 pankki odottaa enää 1,7 prosentin kasvua.
Samalla viennin kasvu jatkuu, mutta muun muassa epävarmuus maailmantaloudessa kasvattaa heikomman talouskehityksen todennäköisyyttä.
Pankin mukaan ennusteen suurin riski on viennin kasvun ennakoitua nopeampi hyytyminen.
Pankki arvioi työllisyyden ennustettua nopeamman kasvun jäävän väliaikaiseksi. Pankki ennakoi, että tänä vuonna syntyy noin 60 000 uutta työpaikkaa.
– Työikäisen väestön väheneminen ja yritysten vaikeudet löytää ammattitaitoista työvoimaa hidastavat osaltaan kasvua jatkossa, vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo tiedotteessa.
Suomen Pankki arvioi, että työn tarjonnasta on muodostumassa pullonkaula talouden kasvulle, ellei rakenneuudistuksia tehdä.
Suomen Pankin tuoreessa ennusteessa on samaa säveltä kuin viime aikoina tulleissa muissa talousennusteissa.
Valtiovarainministeriö arvioi eilen , että talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu on palautumassa lähemmäs normaalia vauhtia.
Ministeriö ennusti, että Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna.
Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää.
Ministeriö ennusti työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.
Valtiovarainministeriö varoitteli ennusteessaan, että hitaamman kasvun riskit ovat korostuneet.
Keskeinen maailmantalouden ja -kaupan näkymiä varjostava riski on kauppakonfliktien kärjistyminen entisestään.
Euroopan kannalta keskeiset riskit ovat Italian talouspolitiikan suunta sekä Britannian EU-eroon liittyvä epävarmuus. Kaupan esteiden lisääntyminen hidastaisi myös Suomen viennin kasvua.
Valtiovarainministeriön talousennusteen odotetuin kohta liittyi päivitettyyn arvioon kestävyysvajeesta.
Arviossa huomioitiin ensi kertaa Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema uusi väestöennuste.
Ministeriö arvioi nyt kestävyysvajeen olevan lähes neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun arvio vielä aiemmin syksyllä oli reilut kolme prosenttia.
Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Marja Paavosen mukaan ministeriön uusi arvio tarkoittaa noin yhdeksän miljardin kestävyysvajetta vuoden 2019 tasossa.
Uusi arvio kestävyysvajeesta pohjusti jo tulevaa, sillä helmikuussa valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle.
Edellisten eduskuntavaalien alla valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä nousi näkyvästi esiin vaalikeskustelussa.