Kestävyysvaje on pienentynyt Sipilän hallituskaudella noin neljä miljardia – ylijohtaja Spolanderin mukaan taustalla poikkeuksellisen hyvä talouden, työllisyyden ja tuotannon kasvu
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouskasvu hidastuu, mutta on edelleen nopeaa. Ministeriö ennustaa tälle vuodelle 2,5 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,5 prosentin kasvua.
– Iso kuva on, että korkeasuhdanne tasaantuu ja talouden poikkeuksellisen nopea kasvu normalisoituu. Suomen kaltaisessa ikääntyvässä valtiossa normaali kasvun taso on 1 – 1,5 prosenttia, valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaina 17. joulukuuta.
– Maailmantalous heijastuu viennin näkymiin. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä heikentää viennin imua ja kasvua. Kotimassa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu on jo hidastunut huolimatta ansiotason noususta, finanssineuvos Jukka Railamo kertoi.
Muita normalisoitumista selittäviä tekijöitä ovat yritysten investointien ja rakentamisen rauhoittuminen sekä työllisyyden hyvän kehityksen hidastuminen, Spolander tiivisti.
– Tämän vuoden työllisyyskasvu, 2,5 prosenttia, on aivan poikkeuksellinen. Tallaisista luvuista jäädään kauaksi lähivuosina.
Spolanderin mukaan myös kansantalouden tuotanto ylittää tällä hetkellä selvästi normaalitason.
– Jossakin vaiheessa tuotanto palautuu normaalitasolle. Siihen on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on laskusuhdanne.
Laskusuhdannetta ministeriö ei ennusta, vaikka Spolander löytää ennusteesta siitä häivähdyksen.
– Toinen palautumisen tapa on nostaa normaalia. Se on tavoiteltava tapa. Nostetaan normaali sille tasolle, että 1,5 – 2 prosenttia on mahdollinen.
Tämä edellyttää Spolanderin mukaan talouspolitiikkaa, jonka edesauttaa ja mahdollistaa työpanosten ja pääoman kasvun sekä teknologian parantumisen niin, että niitä pystytään käyttämään aiempaa tehokkaammin.
Ministeriön mukaan hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvun hillitseminen tuo julkisen talouden hetkeksi tasapainon tuntumaan. Mutta pitkällä aikavälillä julkisten menojen arvioidaan yhä ylittävän julkiset tulot – ikäsidonnaiset menot ja vaimea talouskasvu synnyttävät kestävyysvajeen, jonka mittaluokka on lähes neljä prosenttia suhteessa bkt:hen.
Valtiovarainministeriön arvio kestävyysvajeesta on kasvanut, mutta on edelleen selvästi pienempi kuin vuoden 2015 keväällä. Silloin vaje oli viisi prosenttia ja 10,7 miljardia euroa. Nyt ennuste on noin yhdeksän miljardia.
– Oletusmuutokset vuodesta 2015 nykyhetkeen ovat kasvattaneet vajetta noin kahdella miljardilla. Kun tämä huomioidaan, kestävyysvaje on pienentynyt noin neljä miljardia, joka on hallituksen tavoitteen mukainen summa, finanssineuvos Marja Paavonen täsmensi tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi on huomattava, että työllisyyden parantuminen huomioidaan ennusteessa vasta sitten, kun se on tilastollisesti todettavissa.
– Ennuste ei myöskään huomioi tulevien rakennemuutosten, esimerkiksi soten, vaikutusta, Spolander muistutti.