Talous kasvaa, mutta pk-yritykset ovat varovaisia

Pienet ja keskisuuret yritykset eivät odota suuria seuraavan vuoden suhdannekehityksestä, kertoo tänään julkaistu Pk-yritysbarometri.

Vaikka talous kasvaa reippaasti, pk-yritysten odotukset suhdanteista paranivat keväästä vain hieman.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin tänään. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.

– Näin varovainen muutos oli pettymys ja kertoo siitä, että kasvu ei koske kaikkia yrityksiä. Se voi olla merkki siitä, että kasvu on huteralla pohjalla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä rakenneuudistuksia tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Samoin tarvitaan erittäin vahvaa palkkamalttia.

Vaikka vienti on kasvanut, talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa.

Myös arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat edelleen hyvin alhaiset, samalla tasolla kuin kevään barometrissa.

– Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yllättävää investointiodotuksissa on se, että edes voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä investointeja ei suunnitella enemmän kuin puoli vuotta sitten.

– Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan, Malinen arvelee.

Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Vaikka talouskasvu on kiihtynyt, voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt lievään laskuun. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on hienoisessa laskussa.

Vastaajista 19 prosentilla ei ole kasvutavoitteita. Tällaisten yritysten osuus on yllättäen kasvanut.

– Tämä kertoo siitä, että Suomen talouden rakenteet eivät ole kunnossa. Yrittäjillä ei ole riittävästi kannusteita hakea voimakkaasti kasvua.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvukeino. Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Suomessa on siis noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.

– Odotukset kansainvälistymisestä kasvoivat jo toista kertaa peräkkäin, eli tämä ei ole sattumaa. Näiden yritysten yhteiskunnallista merkitystä korostaa se, että ne pystyvät kasvamaan ja työllistämään muita useammin, Petri Malinen sanoo.